Tein meidän Wehoputs 5 -pienpuhdistamolle ns. 2-vuotishuollon tänään. Huolto suoritetaan yleensä 15 000 kompressoritunnin jälkeen (laite hälyttää kun kompuran käyttötunnit tulleet täyteen).
Ei mitään rakettitiedettä, joten onnistunee jokaiselta jolla edes jossain määrin ruuvimeisseli pysyy kädessä. Kirjaan itselleni muistiin ja ehkäpä muille vinkiksi työvaiheet.
Sattumalta surffasin sivuille kylpyhulju.eu.
Entinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r) kertoo Hufvudstadsbladetissa tulleensa virkamiehen höynäyttämäksi, kun hän esitteli lain haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uudistamisesta vuonna 2004.
Muutama pirun pätevä linkkivinkki:
Maalämpöputken asennus omalle tontille muuttuu ensi vuonna luvanvaraiseksi. Ympäristöministeriössä valmistellaan asiaa koskevaa asetusmuutosta.
Just. Mitähän keksivät seuraavaksi omakotiasujien iloksi?
Nykytilanne vaihtelee kunnittain. Osa kunnista vaatii asennus- tai toimenpideluvan, osa vaatii ilmoituksen ja osa ei mitään, kuvailee hallitussihteeri Kirsi Martinkauppi. Lämpökaivoa varten porataan jopa 200 metriä syvä reikä maaperään. Martinkaupin mukaan pulmia esiintyy esimerkiksi silloin, kun poraus menee vinoon ja päätyy naapurin puolelle. Myös poraaminen pohjavesialueella tai maanalaisen asemakaavan alueella muodostaa riskin.
Lämpökaivo-oppaassa maalämmön rakentajalle suositellaan toimenpideluvan hakemista. Ensi vuonna suositus muuttuu määräykseksi. Luvanvaraisiksi muuttuvat myös pinnalle asennettavat lämmönkeruuputkistot.
Paskalaki on saamassa kahden vuoden jatkoajan, jos ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) esitys menee läpi. Esityksen mukaan uudistusten takaraja olisi vuoden 2015 loppu, ja yli 68-vuotiaat on tarkoitus vapauttaa velvoitteista kokonaan ympäristönsuojelulain muutoksella.
Keskustan Jarmo Korhosella on asiasta selkeä mielipide:
