Kevään 2016 tiput olivat eilen ensimmäistä kertaa haistelemassa ilmaa ja elämää pihakanalassa. Hyvin tuntuivat viihtyvän.
Sunnuntaina 17. huhtikuuta kuoriutuneiden tipujen “isäksi” valikoitui viimevuotisista tipuista ainoana jäljellä oleva Kaarlo -kukko (alakuvassa etualalla).
Eilen meille muutti kolme uutta rouvaa. Kolme yksivuotiasta Orpington -kanaa. Ensimmäinen erä Orpingtoneita meille tuli 8.5.2014, joista jäljellä yksi kana ja Kunkku -kukko. Vanha isäntä ottikin uudet emännät ilolla vastaan. Orpington -pesueen koko nyt, keväällä 2016, siis neljä kanaa ja kukko.
Sijoitusasunnossa vuokralaisen vaihtuessa päätin huoltaa keittiön työtasot. Ensin pesu, hiominen ja päälle uutta väriä ja öljyä.
Yläkuvassa taso hiomisen jälkeen ja alla ensimmäisen käsittelyn jälkeen.
Mahlan keräämiseen ei ihmeellisiä työkaluja tarvita – mukana meillä oli vain vain porakone, pesty muovipullo ja poranterään sopiva pilli. Omasta metsästä saatiin pienellä vaivalla mitä mainiointa vappujuomaa.
Tukimme pullon pään paperitupolla kun pullo ja pilli oli paikoillaan, sillä mahla pilaantuu hyvin herkästi. Lisäksi mahla on monen hyönteisen, linnun ja homesienen ravintoa.
Viikonloppuna piti jakaa meidän kanalan piha-aitaus kahtia. Väliseinä antaa lisää vaihtoehtoja. Kaksi kukkoa kun alkaa olla liikaa meidän kanalassa. Tämän lisäksi pienet tiput laitetaan aluksi ulos omalle puolelle erikseen isommista – ainakin alkuvaiheessa. Jatkossa aitaus siis voidaan jakaa kahtia tai pitää ovia auki ja pitää tilaa yhtenä isona tilana.
Hyvä kysymys, jota olen itsekin pohtinut: “Kannattaako sijoitusasunto hankkia yksityshenkilönä vai osakeyhtiön kautta?”
Lue lisää Marko Kaarton sivuilta.
