No niin, vanhasta kenkien alusesta, eli lattiasta, ei enää paljon jäljellä ole… Huomenna mennään ostamaan lattialautaa ja hakemaan isältä kunnon pelit ja pensselit jotta tästä jotain tulisi!
lastulevyn alta paljastui ikävä kyllä vain koolaukset ja eristevilla!
tulipa tuossa mieleen, että pitäisikö tuo “uusi” seinä lasikuitutapetein poistaa ja kaivaa näkyviin vanhaa…
ei lattiaa kyllä ehjänä pois saanut vaikka se oli tavoite! sorkkaraudalle ja sirkkelille oli tässä urakassa hommia
Lattiat on revitty pois- muuta ei vielä ole.
Tässäpä tämänhetkisiä ideoita, joita kyllä riittää…
Lautalattiat ja puolipanelointi seinissä.
Väritys ehkä valkoinen+vaaleansininen tai sitten jotain muuta
lasikuitutapettien peittäminen tasoitetapetilla+seinien maalaaminen
Listojen maalaaminen ja osa listoista koristelistoiksi
Ikkunalaudan maalaaminen
Ovien maalaaminen/uusiminen
Katon maalaaminen/uusiminen
Jukupliut kun on vaikeeta ilman kunnon työkaluja! Jo nyt ahdistaa, ei se niin helppoa olekaan…
olut, vasara ja mattopuukko – näillä työkaluilla ei juhlita!
Seuraavaksi pitää hankkia kunnon työvälineet! No – sentään selvisi se, että ei lattian alta löytynyt sitä niin toivottua “alkuperäistä” puulattiaa. Eli nykyistä lattiaa ei ilmeisesti kannata purkaa. Uutta päälle vaan, kai.
Myöhempien hetkien muistin virkistämiseksi muutama kuva eteisestä ennen ensimmäistä kosketusta.
eteisen sisäovelta näkymä alas portaille
suurinpiirtein samasta kohtaa kuin edellinen, mutta aavistuksen alas oikealle
näkymä ulko-ovelta sisälle – kasea muovimatto järkyttävin harmain kulmanauhoin
edellisestä kuvakulmasta aavistus oikealle
Alkuun: tämä ei ole aprillipila, vaikka se täyttää kaikki kriteerit minut tuntien!
Maanantaina meillä kävi sisustussuunnittelija. Kyllä! Ja sanotaan nyt heti, että ensin piti vain keittiö tapetoida. No, nyt menee keittiössä ainakin lattia ja seinät uusiksi – ehkä myös kaapit. 8/
Eteisessä uusitaan lattia ja seinät, kattokin pitäisi kai maalata. Eli heti homma paisuu, pitihän se arvata!
AI NIIN, itse ajattelin kaiken tehdä. Vuosiin en ole enää vasaralla oikeastaan mitään tehnyt. Lähtökohta ei siis mikään helpoin, vaikka käsistä olen (tai siis ainakin olin joskus) suht’ näppärä.
Toisaalta, otan tämän haasteena – ennemmin haluan tehdä itse kun katsoa vierestä mitä muut tekee… Saas nähdä kui äijän käy?
