Viikon kysymys voisi olla: “Näkyykö se tapetointijäljessä jos tapetoi kerran kahdessa vuodessa?”
Nyt kun eilis-illan ja aamun työn jälkeä katselen niin sanoisin, että ehdottomasti näkyy!
Viikon kysymys voisi olla: “Näkyykö se tapetointijäljessä jos tapetoi kerran kahdessa vuodessa?”
Nyt kun eilis-illan ja aamun työn jälkeä katselen niin sanoisin, että ehdottomasti näkyy!
Kiroilla pitäisi. Konehommat kuuluu mulle, ei rullatapetit ja liisterit – ei eih. Joko lastulevy on huono (imevä) tapetoitava tai sitten minusta ei ole mihinkään. Hukkapaloja tuli heti alkuun siihen malliin, että oikeen nauratti. Toisaalta hyvä – mitäpä urakoitsija halusi, että minä tapetoin. Se kyllä sitten näkyy laskussa. Tapettia kuluu metritolkulla enemmän kuin ammattilaiselta. Toisaalta, väliäkös tuolla – artisti maksaa!
Nauruttaa ajatus, että kävisi kuten Miksulla – aamulla tapetit odottaisivat lattialla rullalla. Toivotaan nyt että kuitenkin pysyvät seinässä. Heheh.
kolme ensimmäistä palaa mennyt – hukkapaloja tähän mennessä kaksi. ehkä onnistumisprosentti paranee loppua kohden. hope so!
PS. Ehkä olisi pitänyt tehdä samoin kuin alakerrassa – heittää seinään pohjamaali, jolloin liisteri ei imeytyisi seinään samalla teholla kuin nyt (jälkiviisautta taas).
Hups, ostin yhden paketin sika boom polyuretaania ja oletin, että sillä olisi komiasti kattourakassa “nousseet” ikkunat tiivistänyt, mutta toisin kävi. Tarvinnee tehdä toinen käynti uretaanikauppaan!
uretaania leikkelyn jälkeen toisessa kattoikkunassa
Btw – illan agenda: yläkerran tapetointi!
Tänään oli hyvä päivä. Vaikka ei sitä ehkä aluksi olisi uskonutkaan. Päivä vierähti auringon paistaessa (hellesää siis) Ukissa PH-Virtasen antiikkiliikkeessä. Minttu löysi rengin kaapin, tuolin, kolme pulloa ja hevosen suitset (ei ehkä ollutkaan suitset, mutta näissä vermeissä mä olen huono!)
Kaappi tulee jälkitoimituksena ja viimeisteltynä joskus viikon tai kahden päästä – asennus tapahtuu keittiöön.
Anyway, eteisen “naulakko” koukkuineen ja lautoineen tuli asennettua. Nyt on helppo sanoa – nättiä nättiä. Yläkerran vesivahingon aiheuttaman seinän kittasin tapettia varten. Huomenna haetaan tapettia – siitä huolimatta, että maksajista ei ole kuulunut vieläkään mitään. Sama se – minä en maksa. Fakta, jossa pysytään.
Kattourkoitsija sai tänään vihdoin aikaiseksi. Yläkerran vesivahingon vuoksi viikkotolkulla auki ollut seinä suljettiin vihdoin tänään ja seuraavaksi onkin edessä tapetointi. Kesti käsittämättömän kauan – seinä avattiin 2.7.2004 ja ensimmäiset havainnot vesivahingosta tehtiin 18.5.2004. Odotin vähän ripeämpää toimintaa!
Yläkerran seinistä on nyt tapetit revitty. Eilen, tai edellispäivänä, piti kattourakoitsijan tulla viimeistä kertaa visiitille. Seinä piti sulkea, mutta eipä herrat vaivautuneet paikalle.
No, nyt yläkerrassa vallitsee odottava tunnelma – taidan aloittaa tässä ja nyt torellise loma ja suunnata ajatukset pikkuhiljaa edessä olevaan “etelänmatkaan”!