Minä aloitin edellisen Bauhaus vierailun jälkeen yhden miehen hiljaisen protestin. Päätin, että en enää vieraile Bauhaus -nimisessä remonttireiskakaupassa! Päätin ruveta poikotoimaan kyseistä megakauppaa (saas nähdä kauanko poikottini kestää). Syitä on lähinnä kaksi. Toki molemmat minulle, tällaiselle itseoppivalle remonttireiskalle, oleellisia.
yläkerta
haasteita riittää
Yläkerta alkaa olemaan jo valmis – kuten ehdin jo eilen hehkuttaa, mutta ennen asuttamista on vielä yksi iso ongelma ratkaistavana.
yläkerran viimeistelyn ongelma #1
“Nousseet” kattoikkunat aiheuttavat tavalliselle remonttireiskalle harmaita hiuksia. Kaiken kukkuraksi ikkunan uusi “asento” on sen verran jämpti, että nättiä listaa/lautaa ei saumaa peittämään saa. Tiukimmalle ikkunaa avatessa joutuu oikea yläreuna, jonka ohi ikkuna kääntyy vain 6 millimetrin päästä… Yritän ratkaista asian mäntyvaneerilla – hain Sarokkaalta 0,4 cm paksua tavaraa! Toinen viimeistely vaatii sikaflexiä – valkoisella olisi tarkoitus viimeistellä rapatut muurit ja niitä ympäröivien tapettien saumat.
yläkerta
yläkerta (melkein) valmis
Yläkerta rupeaa olemaan valmis. Homma alkoi heinäkuun alussa ja tänään homma on siinä pisteessä, että huonekalut voisi kantaa paikoilleen. Enää yläkerrassa pientä viilausta kattoikkunoiden kanssa.
nättiä ja kiiltävää!
yläkerta
hitaasti mutta varmasti
Näillä helteillä ei ole herkkua levitellä liisteriä ja yrittää saada seinästä nättiä! Pätkittäin aamulla ennen helleaaltoa ja illalla helleaallon jälkeen on tullut tapetoitua ja valmista alkaa olemaan… Pieni soiro tapettia (liisteri loppui) ja listojen asennus jäi huomiseen (ennen tai jälkeen Ukkopekka -risteilyn).
maalarimestari tällä kertaa tapettimestarina!
Mutta nyt, TV:n ääreen…
yläkerta
kerran kahdessa vuodessa
Viikon kysymys voisi olla: “Näkyykö se tapetointijäljessä jos tapetoi kerran kahdessa vuodessa?”
Nyt kun eilis-illan ja aamun työn jälkeä katselen niin sanoisin, että ehdottomasti näkyy!
yläkerta
minusta ei tule tapetoijaa
Kiroilla pitäisi. Konehommat kuuluu mulle, ei rullatapetit ja liisterit – ei eih. Joko lastulevy on huono (imevä) tapetoitava tai sitten minusta ei ole mihinkään. Hukkapaloja tuli heti alkuun siihen malliin, että oikeen nauratti. Toisaalta hyvä – mitäpä urakoitsija halusi, että minä tapetoin. Se kyllä sitten näkyy laskussa. Tapettia kuluu metritolkulla enemmän kuin ammattilaiselta. Toisaalta, väliäkös tuolla – artisti maksaa!
Nauruttaa ajatus, että kävisi kuten Miksulla – aamulla tapetit odottaisivat lattialla rullalla. Toivotaan nyt että kuitenkin pysyvät seinässä. Heheh.
kolme ensimmäistä palaa mennyt – hukkapaloja tähän mennessä kaksi. ehkä onnistumisprosentti paranee loppua kohden. hope so!
PS. Ehkä olisi pitänyt tehdä samoin kuin alakerrassa – heittää seinään pohjamaali, jolloin liisteri ei imeytyisi seinään samalla teholla kuin nyt (jälkiviisautta taas).