laskelmat/tilastot, luontoystävällisesti

ekoajattelua

Muutamaan otteeseen olen kirjoittanut mm. sähkönkulutuksesta ja lämmityskuluissa säästämisestä. Liikutaan nyt aiheessa hieman ekoajattelun suuntaan.

MeidänTalo printtiversio väittää, että

    Jos kaikissa Suomen kodeissa pestäisiin kolme vajaata koneellista kahden täyden sijaan, kuluisi vuodessa energiaa hukkaan 24 000 omakotitalon sähkönkäytön verran, ja kulunut vesimäärä vastaisi yli miljoonan ihmisen päivittäistä veden kulutusta.

Se on aika paljon se.

    Energiaa ja ympäristöä voi säästää pesemällä täysiä koneellisia pyykkiä, unohtamalla liialliset esipesut, valitsemalla pesuohjelman pyykin mukaan ja puhdistamalla nukkasihdin säännöllisesti.

Ehkä meidänkin perhe voisi tästä jotain oppia! Netissä lisää mielenkiintoisia vinkkejä ja neuvoja energiansäästöstä voi lukea ainakin Vattenfallin sivuilta.

laskelmat/tilastot

sähkönkulutusta grafiikkana

Pistetään näin synttäriaamuni kunniaksi vähän grafiikkaa kehiin. Ohessa käppyrää meidän maatalon sähkökulutuksesta taaksepäin katsoen. Oikealla kuvassa asteikko kuukausittaiselle keskilämpötilalle [käytetty ilmatieteenlaitoksen Helsingin lentokentällä mitattuja lukemia] ja vasemmalla asteikko käytetylle sähkölle KW:na.

2007_01_sahkokulutus.jpg

Toukokuusta syyskuun loppuun ollaan menty reilusti alle 1000kW kuukausittaisella kokonaiskulutuksella, joka tarkoittaa myös sähkölaskuissa reilusti alle satasen kuukausittaista summaa. Nyrkkisääntönä kun sähkönhinnassa voisi pitää 1kW=10 senttiä.

ilmalämpöpumppu, laskelmat/tilastot

edullisempaa lämmittämistä

Kaksi mielenkiintoista faktaa lämmittämisestä.

1) Ilmalämpöpumppuakin edullisempaa lämmittämistä on puulämmitys.

Jos oletetaan, että ilmalämpöpumppu tuottaa CAP -luvulla kaksi lämpöä on 1kW lämpöenergian hinta siis (energia+siirto) noin 5 senttiä. Normi sähköpatteri tässä ajatusmallissa kuluttaa siis 10 senttiä tuottaessaan 1kW lämpöenergiaa. [asian yksinkertaistamiseksi oletin sähkön+siirto hinnaksi 1kWh/10snt]

Karkea nyrkkisääntö sekaklapikuution energiantuotosta on 1000 kWh energiaa yhdestä kuutiosta. Keskimäärin tuollainen sekaklapikuutio taitaa maksaa siinä 30-40 euroa, joten 1kW hinta olisi 3-4 senttiä. Ja jos on omaa metsää (kuten esim meillä) niin sitten lämpöenergiahan on liki ilmaista. Koivuklapin energiatuottoa sanotaan paremmaksi kuin sekaklapin, mutta hintakin on toinen. Eri puulajien lämpöarvoista olen kirjoittanut aiemmin otsikolla polttopuu vastaan polttopuu. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan. Lopputoteamuksena siis puulämmittäminen kannattaa aina ja on edullista, jos nyt ei klapeja huoltoasemalta osta.

2) Keskimääräisiä lämpötiloja tutkailtaessa eri vuodenaikoina päädytään seuraavaan väittämään:

    Vuodessa on 100 vuorokautta, jolloin hyvin eristettyä pientaloa ei tarvitse lämmittää lainkaan. Alle puolet pientalon lämmitystehosta riittää jo 240 vuorokautta vuodessa. Jäljelle jää 14 vuorokautta, jolloin pientalon optimoidusta lämmitystehosta kuluu yli puolet. Vain seitsemän (7) vuorokauden aikana vuodessa tarvitaan lämmitykseltä huipputehot.

Sanomatta lienee selvää, että tänä vuonna ei huipputehoja ole tarvittu – ja ehkä ei tarvitakaan!

Pohdinkin aihetta 2), kun meillä laskettiin laajennukseen tarvittavien sähköpattereiden määrää. Mielestäni arvio (=laskelma) ampui yli pahasti. Tämä väittämä lämmitystehoista selventää asiaa. Suomessa lämmitystehot lasketaan ehkä aavistuksen liian ylös.

Ai niin, todetaan nyt loppuun vielä, että meillä ei ollut viime talvena (kun remontti sotki kämppää) yhtään sähköpatteria vaan koko talo pysyi lämpöisenä ilmalämpöpumpulla ja polttopuulla. Joten kyllä ne oikeasti taitaa vähissä olla ne “sähköpatterilliset päivät” Suomen talvessa.

Lähteenä osalle lukuja/laskelmia käytetty MeidänTalo -printtiversiota.

katto

voimasanoja pitäisi käyttää

Pitäisi käyttää voimasanoja, mutta ei käytetä – jos vaikka lapset sattumalta lukevat sivua.

Tänään piti ampua kattoon loput “lisäkoolaukset”, jotta homma olis valmis kattopaneeliasennukselle. Mutta ei! Kävin ostamassa uutta kaasuakin [2kpl], 24,95eur, mutta eiliset ongelmat ei ollutkaan loppuvassa kaasussa vaan akussa tai sitten Paslode pyssyssä on joku kontaktihäiriö tms. Ei toimi – sitä rupeaa ns. v……maan kun on yli kuusi metriä pitkää kakkoskakkosta käsissä ja voimat loppuu, mutta pyssy ei ammu nauloja kuin hyvällä tuurilla…

Nyt on sitten sikakalliita nauloja ja kaasuja ja jää ilmeisesti käyttämättä kun pyssy ei toimi?!?! Tuskaa takaraivossa lisää se tosiasia, että nyt yritellään ilmeisesti käsipelillä naula ja vasara tyyliin saada loput koolaukset kattoon huomenna – mistä saisi sen kolmannen käden, joka pitää puuta ylhäällä paikoillaan (tai vaihtoehtoisesti pitää sitä naulaa, jota vasaralla pitäisi lyödä).

No – homman on jatkuttava huomenna, jos löydetään jostain kolmas käsi (tai sitten pitää perkule tehdä joku teline/vinkasysteemi). Tässä ne mun tehokkaat työtunnit tuhraantuu.

laajennus

työmaapäiväkirja: meillä on valmista 15.7.2008

Nyt jälkeenpäin harmittaa, ettei aloitettu pitämään päiväkirjaa (tai tuntikirjaa) alkujaan kun laajennusta ruvettiin tekemään. Näin jälkeenpäin olisi mielenkiintoista nähdä montako omaa työtuntia projektiin on uhrannut.

Hyväkoti -sivu kirjoittaa aiheesta otsikolla Työmaapäiväkirja. Siellä sanotaan:

    Omantyön osuus oli rakentajalla n. 80 – 90 %. Rakentajan omaa työaikaa kului yhteensä 1596 tuntia.

Tuohan tekee putkeen sellaiset 213 täysipitkää työpäivää. Mielenkiintoiseksi tuon tekee se tosiseikka, että itse on tehty myös maatyöt salaojineen ja saostuskaivoineen, kuten meilläkin. Homma siellä on aloitettu touko- kesäkuussa (kuten meilläkin) ja valmista tuli seuraavan vuoden heinä- syyskuussa (toivottavasti meilläkin).

Ai niin, työmäärä tuossa projektissa aika lähellä meidän projektia. Ja jos ajatellaan, että itse teen [kuten tällä hetkellä] about kaksi tuntia päivässä / seitsemän päivää viikossa [viikkotyötunteja siis n.14h] niin meillä projekti tulee kestämään samalla työtuntimäärällä vaatimattomasti 114 viikkoa, eli kun aloiteltiin 6.5.2006 niin valmista meillä on joskus 15.7.2008. Hienoa, tässähän oikein innostuu 8-(