ilmalämpöpumppu

ensimmäistä kertaa

Tiedoksi ja muistiin: Sammutin eilen illalla ensimmästä kertaa meidän ilmalämpöpumpun kovista pakkasista johtuen.

Siis syynä ei ollut muu kuin ajatus, että säästellään nyt laitetta. Ja pumppu on siis off edelleen, ehkä illalla käynnistelen sitä uudelleen, ehkä. Pumppu hankittiin meille 11/2005 ja siis vasta nyt tuli sellainen olo, että annetaan armoa ja säälitään vähän daisekain kompuraa. Viime talven lämmitimme koko talon pumpulla ilman katkoja (toki takka tuki pumppua satunnaisesti).

Ehkä se sammuttaminen nyt oli turhaa. Ainakin jos lueskelee aikaisemmin kirjoittamiani juttuja kovista pakkasista ja aiheesta: Ei pumppua tarvitse sääliä – se on tehty lämmittämään.

olohuoneen laajennus, sähkö/valaistus

halogeenien koteloinnit

Eilen taloon saapui laajennuksen kattovalaistusvermeet. On halogeenia ja pienoisloisteputkea. Tänään ajattelin näperrellä kattokoolausten päälle muoviin pingottaen koteloinnit halogeeneille.

Vähän samanlaisia ajattelin kuin Kipposentiellä.

No katsellaan mitä saadaan aikaiseksi – ehkä saan aikaiseksi ja kuvaankin jopa tuherrukseni.

kustannukset, laajennus, laskelmat/tilastot

paperihommissa

Tein tänään pitkästä aikaa (sitten marraskuun) projektimme paperihommia. Joulukuussa ja tammikuussa ehti kerääntyä aika kasa kuitteja ja maksettuja laskuja. Vedin laput yhteen ja kurkkasin budjettimme tilannetta – huokaisin syvään ja kauhistuin. Se on loppu nyt – Finito – No money!

Lue lisää →

laskelmat/tilastot, luontoystävällisesti

ekoajattelua

Muutamaan otteeseen olen kirjoittanut mm. sähkönkulutuksesta ja lämmityskuluissa säästämisestä. Liikutaan nyt aiheessa hieman ekoajattelun suuntaan.

MeidänTalo printtiversio väittää, että

    Jos kaikissa Suomen kodeissa pestäisiin kolme vajaata koneellista kahden täyden sijaan, kuluisi vuodessa energiaa hukkaan 24 000 omakotitalon sähkönkäytön verran, ja kulunut vesimäärä vastaisi yli miljoonan ihmisen päivittäistä veden kulutusta.

Se on aika paljon se.

    Energiaa ja ympäristöä voi säästää pesemällä täysiä koneellisia pyykkiä, unohtamalla liialliset esipesut, valitsemalla pesuohjelman pyykin mukaan ja puhdistamalla nukkasihdin säännöllisesti.

Ehkä meidänkin perhe voisi tästä jotain oppia! Netissä lisää mielenkiintoisia vinkkejä ja neuvoja energiansäästöstä voi lukea ainakin Vattenfallin sivuilta.

laskelmat/tilastot

sähkönkulutusta grafiikkana

Pistetään näin synttäriaamuni kunniaksi vähän grafiikkaa kehiin. Ohessa käppyrää meidän maatalon sähkökulutuksesta taaksepäin katsoen. Oikealla kuvassa asteikko kuukausittaiselle keskilämpötilalle [käytetty ilmatieteenlaitoksen Helsingin lentokentällä mitattuja lukemia] ja vasemmalla asteikko käytetylle sähkölle KW:na.

2007_01_sahkokulutus.jpg

Toukokuusta syyskuun loppuun ollaan menty reilusti alle 1000kW kuukausittaisella kokonaiskulutuksella, joka tarkoittaa myös sähkölaskuissa reilusti alle satasen kuukausittaista summaa. Nyrkkisääntönä kun sähkönhinnassa voisi pitää 1kW=10 senttiä.

ilmalämpöpumppu, laskelmat/tilastot

edullisempaa lämmittämistä

Kaksi mielenkiintoista faktaa lämmittämisestä.

1) Ilmalämpöpumppuakin edullisempaa lämmittämistä on puulämmitys.

Jos oletetaan, että ilmalämpöpumppu tuottaa CAP -luvulla kaksi lämpöä on 1kW lämpöenergian hinta siis (energia+siirto) noin 5 senttiä. Normi sähköpatteri tässä ajatusmallissa kuluttaa siis 10 senttiä tuottaessaan 1kW lämpöenergiaa. [asian yksinkertaistamiseksi oletin sähkön+siirto hinnaksi 1kWh/10snt]

Karkea nyrkkisääntö sekaklapikuution energiantuotosta on 1000 kWh energiaa yhdestä kuutiosta. Keskimäärin tuollainen sekaklapikuutio taitaa maksaa siinä 30-40 euroa, joten 1kW hinta olisi 3-4 senttiä. Ja jos on omaa metsää (kuten esim meillä) niin sitten lämpöenergiahan on liki ilmaista. Koivuklapin energiatuottoa sanotaan paremmaksi kuin sekaklapin, mutta hintakin on toinen. Eri puulajien lämpöarvoista olen kirjoittanut aiemmin otsikolla polttopuu vastaan polttopuu. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan. Lopputoteamuksena siis puulämmittäminen kannattaa aina ja on edullista, jos nyt ei klapeja huoltoasemalta osta.

2) Keskimääräisiä lämpötiloja tutkailtaessa eri vuodenaikoina päädytään seuraavaan väittämään:

    Vuodessa on 100 vuorokautta, jolloin hyvin eristettyä pientaloa ei tarvitse lämmittää lainkaan. Alle puolet pientalon lämmitystehosta riittää jo 240 vuorokautta vuodessa. Jäljelle jää 14 vuorokautta, jolloin pientalon optimoidusta lämmitystehosta kuluu yli puolet. Vain seitsemän (7) vuorokauden aikana vuodessa tarvitaan lämmitykseltä huipputehot.

Sanomatta lienee selvää, että tänä vuonna ei huipputehoja ole tarvittu – ja ehkä ei tarvitakaan!

Pohdinkin aihetta 2), kun meillä laskettiin laajennukseen tarvittavien sähköpattereiden määrää. Mielestäni arvio (=laskelma) ampui yli pahasti. Tämä väittämä lämmitystehoista selventää asiaa. Suomessa lämmitystehot lasketaan ehkä aavistuksen liian ylös.

Ai niin, todetaan nyt loppuun vielä, että meillä ei ollut viime talvena (kun remontti sotki kämppää) yhtään sähköpatteria vaan koko talo pysyi lämpöisenä ilmalämpöpumpulla ja polttopuulla. Joten kyllä ne oikeasti taitaa vähissä olla ne “sähköpatterilliset päivät” Suomen talvessa.

Lähteenä osalle lukuja/laskelmia käytetty MeidänTalo -printtiversiota.