En ole ennen itse tätä huomannut. Kirjoitin kaksi vuotta sitten (19.4.2005) taloprojekteista. Kirjoitin tuon siis useamman kuukauden ennen kuin nykyisestä remonttikohteesta oli edes hajua. Tuolloin totesin, että “täytyy tutustua aiheeseen vielä paljon lisää, jotta itse olisi valmis kun ISOON urakkaan lähtee…”
Ilmeisesti kevät ja kesä 2005 tuli tutustuttua sitten paljon aiheeseen, koska remonttikuntoinen talokauppa tehtiin loppukesästä 2005.
Kattoremontin urakoitsija on nyt sitten valittu ja urakkasopimus tehty. Pois tästä ei pääse kuin purkamalla tehty sopimus. 
Tämä on nyt toinen kattoremontti, jossa olen valvovana silmänä. Edellinen oli puutaloyhtiön kattoremontti kesällä 2004. Siitä oppi jotain ja niitä hedelmiä yritettiin nyt nauttia. Nyt tehty [ikioma] urakkasopimuspäätös oli ennakoitua vaikeampi. Yksin piti pähkäillä toimittajien hyviä ja huonoja puolia. Ei ollut takana taloyhtiötä tai hallitusta tukemassa. Lopullinen valinta meidän kattourakoitsiasta tehtiin huomioiden seuraavia seikkoja:
Kuva-arvoitus: Missä Jallu eiku Lefa luuraa?
Klikkaamalla kuvaa näet kuvan suurempana ja ehkä löydät etsimäsi… Kuva otettu samaan aikaa kuin aiemmassa kirjoituksessa vilahtanut kuva.
Muistin kyllä, että listoitus ei ole sitä nopeinta hommaa, mutta että se vie niinkin tuhottomasti aikaa…
Eilen sain vihdoin asennettua muutamat puuttuvat karmilistat pihan puolelle (niitä jäi muuten vielä oven ja oven vieressä olevan ikkunan osalta asentamatta) ja tänään sitten nysväsin listojen kanssa sisällä keittiössä, eteisessä ja olohuoneessa.
Masentavaa asiassa on se, että vielä noita jäi tuhottomasti asennettavaksi – hienoa taas asiassa se, että sentään päästiin aika hyvin eteenpäin…
Btw. Muuten onnistuneen illan [liki] pilasi tieto menopelin kumin puhkeamisesta, eipä ole minulla ikuna ennen autosta kumi puhjennut.
Kevät tulee ja luonto herää eloon, kuten myös kaiken maailman monijalkaiset. Näitä pieniä luonnon hyötyeläimiä löytyy myös enemmän ja vähemmän jokaisesta omakotitalosta. Kodin tuholaiset. Netti on hyvänä apuna etsittäessä tietoa tuholaisista tietää sitten nimen tai ei. Kuva auttaa tunnistamisessa jo paljon.
Ötökät on kivoja, varsinkin kun niihin voi tutustua vaikka näin.
Tänään taas vaihtelun vuoksi tapetoitiin. Nyt oli kohteena eteisen seinät. Aloiteltiin tuossa illalla kun talon nuorempi isäntä oli saatu unten maille. Tovi sitten tuli siivoskeltua ja päätetty homma tältä erää. Nyt sitten ihmetellään käden jälkiä…
Muuten – samanlaiselta suossa tarpomiselta se tapetointi tuntui edelleen – kuten viimeksikin.
Väri- ja tapettivalinta sen verran rohkea ja radikaali, että taas menee tovi ennen kuin uskaltaa vannoa sen erinomaisuutta ja ehdottomuutta. Aikanaan samanmoisia “heräämisiä” piti kokea keittiön kaakeleleiden kanssa. No luotetaan, onhan taas osaavammat ihmiset sanoneet tapettia erinomaiseksi valinnaksi.
