Vanhojen puukarmisten ikkunoiden kunnostaminen maalaamalla

Ikkunoiden – etenkin puukarmisten – huollon tarve on yleensä suurempi kuin muiden rakennusosien. Yleensä ikkunat huoltomaalataan aivan liian myöhään. Eli yleensä vasta kun vaurioita on jo syntynyt. Ikkunoita huoltomaalamma on helpointa lisätä ikkunoiden käyttöikää.

ikkuna

Meillä tuli mitta täyteen vanhojen ikkunoiden ja niiden jatkuvasta korjaustarpeesta viime syksynä. Keväällä sitten kilpailutettiin ikkunatoimittajia ja toukokuussa vanhat puukarmiset ikkunat vaihdettiin uusiin.

Tyypillisimmät vauriot ja niiden syyt

Yleensä ensimmäiset vauriot ikkunoissa näkyvät puitteen ja karmin alaosassa. Syynä vaurioihin on lasia pitkin valuva sadevesi, joka pääsee sisään kitin ja lasin välistä etenkin, jos kittaukset ovat kovettuneet ja/tai irronneet. Vesi voi tunkeutua ikkunanpuitteeseen myös auenneista nurkkaliitoksista. Siksi nämä osat olisi syytä tarkistaa vuosittain.

Jos puitteissa esiintyy halkeilua, nukkaisuutta tai hilseilyä tai puite on muuten vioittunut, on huoltotoimet tehtävä mahdollisimman pian. Ennen huoltomaalausta lahonneet puuosat tulee poistaa ja korvata uusilla. Mikäli mahdollista, on selvitettävä vaurion syyt ja tehtävä tarpeelliset rakenteelliset muutokset.

Tilannetietoa palvelinpäivityksestä

Tiedoksi: Sivusto muutti uudelle alustalle ja uusi osoitteiston toukokuun viimeisinä päivinä. Tilanne tällä hetkellä on tämä.

Jos sivustollasi on linkki tai selaimessasi bookmark/suosikki -osoite tallennettuna niin päivitäthän sen heti. Vanha *.tomstown.pointlclark.net osoite lakkaa toimimasta lähiaikoina ja on siis jo historiaa. Uusi osoitteemme on nyt ja jatkossa:

remonttireiska.tomstown.fi

Rakentajien palkat ilmoitettava ennen lopputarkastusta

1.7.2014 lähtien kaikista rakennusluvalla tehdyistä töistä ja niistä maksetuista palkoista on tehtävä ilmoitus verottajalle. Esimerkiksi omakoti- ja mökkirakentajien on esitettävä todistus maksuista rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä.

Uudet määräykset koskevat kaikkia rakennus- ja remonttitöitä, joihin vaaditaan rakennuslupa, niin kerrostaloissa kuin omakoti- ja mökkitonteillakin. Heinäkuun alun jälkeen tehdyistä töistä on ennen rakennuksen lopputarkastusta ilmoitettava verottajalle työntekijät, heille maksetut palkat ja yrityksille maksetut suoritukset.

Yllitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta sanoo, että ennen heinäkuuta tehtyjä töitä ei tarvitse eritellä, mutta tiedot rakennuskohteesta on silti annettava.

Lue lisää Ylen uutisesta.

Kahdeskymmenes Wehoputs lietetyhjennys

Tänään vihdoin ryhdistäydyin ja vedin kuravaatteet päälle. Meillä on ollut tuon Wehoputsin mikrobikannan kanssa ongelmia viime vuoden loppupuolelta lähtien. Silloin taloudessa oli kolme keuhkokuumepotilasta ja lääkehoitona useampia kovia antibiootteja reilussa kuukaudessa. Nämä antibiootit todennäköisesti tappoivat meidän pytyn mikrobikannan kokonaan. Keväällä jo näytti siltä, että mikrobikanta olisi elpymässä ja Wehoputs palaamassa normaaliin toimintaan, mutta nyt näytti taas heikolta. Prosessisäiliö on täynnä “öljymäistä” paskaa (eikä se haissut edes yhtään normaalilta)…


Kuvassa prosessisäiliö ennen tyhjennystä.

Ympäristövaliokunta edellyttää hallituksen muuttavan energiatodistusta

Ympäristövaliokunta katsoo, että energiatodistusta tulee muuttaa, jotta sen käyttökelpoisuus ja ymmärrettävyys paranee ja sillä voidaan myös saavuttaa tavoitteena olevat ympäristöhyödyt. Valiokunta on kansalaisaloitteen kanssa yhtä mieltä siitä, että energiatodistuksen tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja edullinen sekä helposti ymmärrettävä.

Kannatan lämpimästi Ympäristövaliokunnan ehdotusta, että Eduskunta edellyttäisi hallitukselta kiireellisesti toimenpiteitä energiatodistuksen sisällölliseksi muuttamiseksi ja aloitteellisuutta direktiivien tarkistamiseksi.

Energiatodistus voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti

Nykymuotoinen rakennusten energiatodistus on herättänyt tyytymättömyyttä rakennusten ja erityisesti omakotitalojen omistajissa.

Sähkö- ja kaukolämpöyhtiöllä on tietoa asiakkaidensa energiankulutuksesta. Tähän tietoon perustuen voidaan laskea eri vuosina ja vuosikymmeninä rakennettujen talojen ominaiskulutustietoa ja ominaiskulutusjakaumia. Myös öljylämmitteisistä rakennuksista voidaan laskea vastaavia ominaiskulutuksia. Tiedot pitää laskea eri ilmastovyöhykkeille. Rovaniemellä lämpöä kuluu tietenkin enemmän kuin Helsingissä.

Tietokanta olisi mahdollista julkaista esimerkiksi ympäristöministeriön sivuilla. Sivuille voitaisiin rakentaa laskuri, johon rakennuksen omistaja voi syöttää talonsa pinta-ala- ja energiakulutustiedot ja sen, miltä vuodelta kulutustiedot ovat sekä rakennusvuoden ja sijainnin. Laskuri ottaa huomioon vuotuisten lämpötilavaihteluiden aiheuttamat lämmöntarve-erot.

Lue lisää Talouselämästä.