Helmikuu 2015 taisi olla ennätyksellisen lämmin. Etupiha on jo nyt maaliskuun alussa niin kuin toissa vuonna vappuna.
Yllä kuvaa kuvattuna 5. maaliskuuta 2015. Alla taas kuvaa 8. huhtikuuta 2013. Ero melkoinen, mutta ei nyt vedetä tästä suuria johtopäätöksiä ilmaston lämpenemiseen tai muuta vastaavaa.
Vuonna 2015 verotus rokottaa asumista viime vuotta enemmän.
Sähkövero nousi 0,35 senttiä kilowattitunnilta. Öljy- ja kaukolämpöä käyttävät maksavat veronkorotuksen vuoksi noin 50 euroa aiempaa enemmän. Toisaalta sähkö ja öljy ovat tällä hetkellä halvempaa kuin aikoihin.
Auto on useimmille omakotiasujille pakollinen. Keskipäästöisen auton ajoneuvovero nousi noin 60 euroa vuodessa.
Velallisiakin verokarhu rokottaa. Asuntolainan korkovähennys pienenee 10 prosenttia – koroista voi vähentää enää 65 prosenttia. Korkovähennys pienenee jatkossakin. Seuraavat vuodet aina 2018 asti vähennys pienenee 5 prosenttia vuosittain.
Vakituisen asunnon sekä kunnan yleisen kiinteistöveron alarajat nousivat. Kiinteistöveron pakkokiristys koskee noin 1,8 miljoonaa suomalaista.
Kotitalousvähennys sentään pysyi ennallaan vaikka senkin leikkauksesta puhuttiin.
Edelleen taistelen merkkivalolamppu -ongelman kanssa. Lamppu ei vaan pala. Vaihdettu uusi lamppu, E27 to E14 adapter vaihdettu uuteen jne. Päätin vähän purkaa lamppua ja otin mittarin esiin ja testasin virransyöttöä. Ei virtaa lampun kantaan.
Siinä selvitellessä huomasin, että virransyöttöjohdon toinen syöpynyt poikki (tai sitten se meni poikki tässä ihmetellessä). Tein uudet liitokset (on muuten kivan lyhyt johto, että työskentely peräpää pystyssä mahdollisimman hankala) ja yritin uudelleen. Sama lopputulos – ei pala.
On hyvä muistaa ja tiedostaa, että ilmalämpöpumppu ei aina toimi niin kuin junan vessa. Joku varalämmitysjärjestelmä on talossa hyvä olla vaikka päälämmityksenä olisikin pelkkä ilmalämpöpumppu.
Me palattiin eilen lomilta ja useamman päivän reissun jälkeen kotona odotti aika viileä asunto. Lämpömittari näytti olohuoneessa (jossa ilmalämpöpumppu sijaitsee) aika tarkalleen 13 astetta. Alla kuvaa viimeiseltä 24 tunnilta. Kotiin tultiin siinä klo 18 aikoihin ja laitettiin takkaa päälle, säädettiin seinäpattereita isommalle jne. Olohuoneen lämpötilägrafiikasta huomaa hyvin lämpötilanvaihtelun.
Tammikuu 2015 oli ensimmäinen “oikea” talvikuukausi meidän kanalalle. Tammikuun keskilämpötila kohtalaisen lähellä olevalla ilmatieteenlaitoksen sääasemalla oli -0,9 astetta. Vuonna 2014 tammikuussa samaisella asemalla oli keskilämpötila -6,8 astetta.
Tee-se-itse taloautomaation ansiosta kanalan lämmityskulut on helppo laskea. Tai helppo ja helppo, mutta laskettavissa. Kanalan sisälämpötilan monitorointi ja lämmityksen ohjaus on toteutettu kotikutoisesti viritellen ja tuntuu toimivan moitteetta!
Automatiikka käynnisti 600W matalalämpöpaneelin tammikuussa 73 kertaa ja päällä lämmitin oli tasan 85 tuntia. Lyhyemmälläkin matematiikalla laskien saadaan pelkästään lämmityskuluiksi noin 7,65 euroa [51 kWh] kuukaudessa (laskennassa käytetty sähkön hinta 15c/kWh). Kulu käsittää siis ainoastaan tammikuun 2015, joka oli muutamia kovempia pakkaspäiviä lukuunottamatta todella leuto.
Tässä kohtaa todettava, että aika halvalla ollaan päästy jos ei lasketa investointikuluja kanalan eristämiseen, lämmityslaitteeseen eikä taloautomaatioon.
Lue myös kanalan joulukuun 2014 lämmityskuluista.
Ohessa Helsingin asuntotilannetta hyvin kuvaava kuva. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) pääkaupungin asuntojen hinnat suhteessa tuloihin oli vuonna 2013, jolloin lähenneltiin kymmentä prosenttia. Isoista kaupungeista Oulussa on paras tilanne.
