Hyvä linkkivinkki: Ylen kokoamasta taulukosta pystyy kätevästi tarkistamaan oman kaupungin vuokratason tai vertailemaan eri paikkakuntien vuokria keskenään.
Vuosimuutos vuokrissa on (luonnollisesti) korkeinta Helsingissä, korotusta peräti 3.4%. Taulukossa pienin korotus löytyy Rauman vuokrista – korotusta vain 0.4%.
Meillä kolahti perjantaina postilaatikosta veroilmoituspaperit. Onkin siis ajankohtaista muistuttaa ja kirjata ylös muutama vinkki sijoitusasunnon verotuksesta.
Lue lisää sijoitusovi -sivustolta.
Itselleni ja muille muistiin, jos ongelmia vuokralaisen vuokranmaksun kanssa:
Lue lisää: Vinkkejä vuokrien perintään.
Itselleni ja muille muistiin: Vinkkejä ongelmavuokralaisen kanssa toimimiseen.
Raha ei kasva puussa, ikävä kyllä.
Siitä on nyt sitten reilut puoli vuotta kun remonttireiskan testisalkku avattiin. Menneen puolen vuoden aikana talletuksia(sijoituksia, ostoja) on tehty kuusitoista kertaa.
Alkuun sijoitin kertasijoituksena isomman potin 12.8.2016. Sen jälkeen euromääräisiä ostoja on tehty säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin noin kahdesti kuussa.
Alla kuvassa esimerkkinä Carunan sähkönsiirtoon tekemien hinnankorotusten vaikutus esimerkkitalossa: Sähkölämmitteinen omakotitalo ja vuosikulutus 18 000 kWh. Esimerkissä sähkön “siirtomaksut” ovat nouseet kahdessa vuodessa 246 euroa. Prosentteina korotus vuoden 2015 tasoon on peräti 21%.
En kommentoi sitä, onko siirtomaksujen euromäärä oikein tai väärin. Mutta totean, että hinnoittelun painotuksessa Caruna menee mielestäni kuitenkin oikeaan suuntaan. Painotus siirtomaksussa pitäisi olla vieläkin voimakkaammin kuukausittain perittävässä perusmaksussa ja siirretyn kWh -hinta pitäisi olla lähempänä nollaa.
Perustelut: Nykyinen sähkönsiirron laskutusmalli on kaikin puolin muuta kuin reilu ja tasapuolinen. Nythän käytännössä paljon sähköä kuluttavat maksavat myös vähän kuluttavien talouksien sähköverkon ylläpitokustannuksia ja sähkön saatavuutta.
Yksinkertaistettuna:
