Tästä entrystä näytti tulevan suhteellisen pitkä – pidempi kuin versiosta yksi. Yritän kerätä tähän oleelliset tiedot siitä miksi ja miten meidän kentän valaistus ratkaistiin/toteutettiin. Josko tästä olisi apua jollekin, joka painii saman asian kanssa.
Meikäläinen joutui taas tänään ja eilen kasvattamaan omaa luonnetta. Korkeat paikat tekee edelleenkin tiukkaa, vaikka sitä viime kesänä jo jouduttiin fobian kanssa tappelemaan katolla. Tässä kohtaa täytyy ilmeisesti kertoa, että pelkään suorastaan sairaalloisesti korkeita paikkoja. Kaikki yli kaksi metriä rupeaa…
Laskeskelin tuossa heinäkuun alussa meidän ratsastuskentälle sopivaa valaistusta. Meillä on valonheitin mallin selvä – enää pitäisi pähkäillä onko malli NB [kapea valonjako] vai WB [leveä valonjako]. Ja WB:tä näyttää olevan vielä kaksi mallia 25 ja 60. Mielenkiintoiseksi asia meni aamulla…
Eilinen ilta oli taas vaihteeksi aika työntäyteinen. Heti töiden jälkeen tuli viimeisteltyä pesuhuoneeseen rakentuvaa suihkukulmausta. Homman keskeytti pihaan kaartanut kaivuukone. Tallin ratsastuskentän maatöitä aloiteltiin. Kentälle johtavaa tietä alustettiin ja kentän alta kaadettiin useampi aitaparru. Kaivurin poistuttua tartuttiin lapiohin – “railotettiin”…
