Paras ilmalämpöpumppu? Beste varmepumpe? Yhtä vastausta tuskin on, mutta…

Tuossa kirjoittelin jo hymyssä suin kohonneista sähkölaskuista. Ilmalämpöpumppu on yksi tapa suorasähkölämmitystaloissa leikata sähkökuluja.

TM Rakennusmaailman 6/06 ilmalämpöpumpputesti[pdf] löytyy netistä ja on ihan mielenkiintoista luettavaa. Testi kyllä on kyseenalaistettu toisaalla:

Tekniikan Maailman Rakennusmaailmassa tehty ilmalämpöpumpputesti on aiheuttanut laajaa keskustelua puolesta, mutta eritoten vastaan. Eniten kummastusta on herättänyt testitapa joka poikkeaa normaalista standardin SFS-EN 14511 mukaisesta tavasta. TM:n testissä invertteripumppujen tärkein ominaisuus, eli tehon säätö lämmöntarpeen mukaan, oli ohitettu huijaamalla sisäyksikön lämpötila-anturia. Muutoinkin testin tulokset poikkeavat aika suuresti aiemmista Pohjoismaalaisista testeistä

TM:n teksti on pitkää luettavaa (yhdeksän sivua), joten lainaan tähän muutamat mielenkiintoiset lauseet/päätelmät.

COP, kaiken A ja O?

Ilmalämpöpumppujen energiatehokkuus ilmaistaan COP-kertoimena (Capacity On Power), joka ilmaisee kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi. Jos esimerkiksi COP on 3,2, tarkoittaa se sitä että 1 kilowatti
sähköä tuottaa 3,2 kilowattia lämpöä.

Toisin kuin on epäilty, mittaustemme perusteella näyttää vahvasti siltä, että ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää vielä 15 asteen pakkasella ja useita laitteita jopa 20 asteen pakkasellakin. Vaikka COPkertoimet eivät mittaustemme
mukaan yllä kuin osin valmistajien ilmoittamien tasolle, ovat mittaustemme tulokset positiivisia. Periaatteessa ilmalämpöpumpun kannattaa antaa ”soittaa” niin pitkään kuin kerroin on suurempi kuin yksi. Säästöä siis syntyy koko ajan, vaikkakin vähemmän kuin on luvattu.

Älköön kukaan uskoko kauppiasta, joka väittää että ilmalämpöpumpulla voisi leikata yli puolet sähkölaskusta!

Mittauksissamme saatiin parhaaksi energiatehokkuuskertoimeksi COP 3,30 ja heikoimmaksi 2,15 seitsemässä plus-asteessa. Lisäksi eroja ilmenee lähes poikkeuksetta mittaustemme ja valmistajien ilmoittamien arvojen välillä.

Ilmalämpöpumppu on säästöpeli ja sen käytöstä koituu säästöjä. Säästöt vain eivät ole aivan niin päätä huimaavia kuin on annettu ymmärtää. Takaisinmaksuajoissa pitää varautua tuntuvasti pitempiin aikoihin kuin on annettu uskoa. Maan kamaralle pudottautumisen jälkeen suosittelemme entistä
vakaammin ilmalämpöpumpun pikaista hankintaa kaikille niille, joille se suinkin on varteenotettava lisälämmönlähde.Sitten perään loppuarvostelu meidän jo toista vuotta käytössä olevasta pumpusta:

TOSHIBA (testissä malli Toshiba Daiseikai RAS-10GAVP-E) pärjää hyvällä energiatehokkuudella sekä normaaleissa keleissä että kylmässä. Energiataloudessa olisi parantamista, ja sitä paikkaakin osaltaan toiseksi paras puhallusteho. Toshiban melu on hyväksyttävällä tasolla. Kaukosäätimessä on näkyvillä perustoiminnot, muistin ja ilmanpuhdistus toiminnot. Kannen alta pääsee käyttämään mm. valikkoa, puhaltimen säätöjä, taloudellisuus ja tehotoimintoja sekä ajastinta. Toshiban asennuksessa sähkön pääsyöttö tulee ulkoyksikköön. Kaapelit ja kylmäputket eivät kuulu toimitukseen. Sisäyksikössä on kaksi muovista karkeasuodatinta ja yksi paperinen hienosuodatin. Lisäksi Toshibassa on yksi sähkötoiminen ilmansuodatin. Toshiba ei käynnisty sähkökatkon jälkeen, vaan se on manuaalisti käytävä käynnistämässä uudelleen. Korkein COP-arvo, mitattu +7 °C: 2,46. Matalin COP-arvo, mitattu -20 °C: 1,61. Plussaa: Hyvää
Puhallusteho ja ilmansuodatus. Miinusta: Ei käynnisty sähkökatkon
jälkeen. Yleisarvosana: 7,6

Ed.lähteenä TM Rakennusmaailman testi. Perään vielä norjalainen testi, josta ehkä ymmärtää ainakin testitulosten käppyrät. Testi kyllä jo vanha, päivätty 4.12.2004. Dine Pengarin testi taas julkaistu 10/2005, joten siinä on vähän tuoreempaa tietoa.

Lopputoteamuksena alun kysymykselle parhaasta pumpusta voisi sanoa, että on turha neuroottisesti miettiä mikä laite on paras ja kannattaako pumppu ostaa nyt vai odottaa seuraavaa parempaa versiota. Hyviä ilpoja on monia ja se paras riippuu aina kulloinkin vähän käyttökohteesta ja käyttötarkoituksesta. Anyway, pumppu kuin pumppu niin parempi se kuin ei pumppua ollenkaan.

Ilmalämpöpumput kehittyvät kovaa vauhtia. Hankintaa on turha lykätä esim. seuraavan sukupolven mallin tuloon. Ilman ilmalämpöpumppua ei voi saada säästöjä lämmityskustannuksista kuin perinteisin keinoin. Jonain päivänä ensi innostuksen laannuttua ja laiteen kuolettamisen ollessa hyvällä mallilla, tulee käyttäjä varmasti antamaan arvoa ilmalämpöpumpun huolettomuudelle ja asumisen mukavuutta lisäävälle vaikutukselle.