Kylpytynnyrin hankinta ei välttämättä ole niitä helpoimpia hommia. Kylpytynnyreitä löytyy monen eri valmistajan toimesta ja monesta eri materiaalista. Kylpytynnyriä hankkiessa onkin syytä ensin selvittää omat tarpeet – tarkkaan:

Kuinka usein ajattelit kylpeä? Mistä vesi kylpytynnyriin – ja miten? Onko altaalle myös talvikäyttöä? Paljonko olet valmis uhraamaan aikaa täyttöön ja lämmitykseen? Oletko innokas pesijä vai haluatko päästä vähällä? Pitääkö tynnyrin kestää isältä pojalle? Kuinka monta henkilöä pitäisi pystyä kylpemään kerrallaan?

Ehkä eniten kysytään, kuinka monta henkilöä yhteen tynnyriin mahtuu. Vastaus riippuu tynnyrin koosta. Useimmissa tapauksissa noin 150 cm:n kokoinen tynnyri riittää tavalliselle perheelle. Jos kamina on tynnyrin ulkopuolella, mahtuu tällaiseen tynnyriin noin 4-6 henkilöä. Jos tynnyri on iso ja se lämmitetään jokaista kylpyä varten, käy tavallisesti niin, että ajan myötä sitä käytetään harvemmin ja harvemmin.

Liian isossa tynnyrissä veden täyttöön ja lämmittämiseen kuluu liikaa aikaa ja koko prosessi tuntuu työläältä – harvoin tällainen sopii nykyajan kvartaalitalouteen. Käykin usein niin, että kylpy jää väliin kokonaan, koska ihminen on luonteeltaan mukavuudenhaluinen. Tämä saattaa olla seikka, jota ei ehkä tule aina ajatelleeksi kylpytynnyriä hankkiessa, mutta joka tulisi ottaa huomioon ennen lopullista päätöstä.

Kolme nyrkkisääntöä kylpytynnyrin valintaan:

1. Hanki kylpytynnyri omien tarpeidesi pohjalta. Mieti, kuinka monta henkilöä aikoo käyttää kylpytynnyriä ja kuinka usein. Tavallinen perhe tarvitsee enintään 4-6 hengen kylpytynnyrin. Jos kylpytynnyriä käytetään melko harvoin, enintään 1-2 kertaa viikossa, on puu- tai kaasulämmitteisellä kaminalla varustettu tynnyri hyvä ja edullinen vaihtoehto. On turha hankkia liian isoa tynnyriä, sillä siten myös käyttökustannukset ja energiakustannukset nousevat.
2. Valitse oikea materiaali ja lämmitysmuoto. Käytössä lämpöpuusta valmistettu kylpytynnyri on hyvävaihtoehto. Lämpöpuisessa tynnyrissä on sitä aitoa tunnelmaa viettää rauhoittumisen hetkiä. Ilman vuotoja ja metallialtaiden kylmyyttä. Lämpöpuusta valmistettu tynnyri sopii myös erittäin hyvin suomalaiseen maisemaan! Lasikuidusta tai alumiinista tehdyt tynnyrit taas ovat helppohoitoisia niin puhtauden kuin vuotojen osalta. Kylpytynnyrin ulkopuoleinen kamina on tilaa tynnyristä säästävä, joten lämmitettävän veden määrä on pienempi ja sama määrä kylpijöitä mahtuu huomattavasti pienempään tynnyriin. Se on helppo sytyttää, lämmittää ja tyhjentää tuhkasta. Ulkopuolisella kaminalla tynnyrin vesi lämpenee tasaisesti ja nopeasti joka puolelta tynnyriä.Aiotko käyttää kylpytynnyriä usein? Etkä halua käyttää paljon aikaa lämmitykseen ja ylläpitoon? Silloin sinun kannattaa harkita eristettyä kylpytynnyriä, kenties jopa suodatuksella ja automaattisella suodatuksella varustettuna. Eristetty vaihtoehto on kalliimpi, mutta tuskin kadut valintaasi, jos arvostat mukavuutta ja kylpytynnyriä, joka on nopeasti valmiina käyttöön.
3. Pidä huolta naapurisovusta. Puulämmitteinen vaihtoehto on ympäristöystävällinen valinta, mutta muista myös, että savu saattaa häiritä naapureitasi. Tällöin kaasulämmitteinen ratkaisu saattaa olla hyvä vaihtoehto. Kaasukamiina ei tuota savua eikä kipinöitä ympäristöön sekä on energiatehokas vaihtoehto.

Loppuun muutama perusfakta tynnyreistä:

Materiaali:

Lämpöpuisen tynnyrin ravistuminen / kuivuminen on olematonta veraattuna normaalipuun kosteuselämiseen ja turpoamiseen. Eli jos tynnyri ei ole tiheään käytössä on täytön yhteydessä normaalipuisella varauduttava satojen litrojen vuotamiseen ennen puun turpoamista ja tynnyrin tiivistymistä. Lämpöpuisella noin 10 litraa. Alumiini, lasikuitu tämän puoleen huolettomia – ei ongelmia vuotamisen suhteen.

Kamina:

Ulkopuolinen kamina on huomattavasti tehokkaampi, perustuu yleensä mitoitukseen ja luonnostaan tapahtuvaan veden kiertoon paljussa. Tiheämpi, raskas, kylmä vesi otetaan kaminaan paljun pohjalta ja kaminassa lämmennyt vesi tulee paljun kyljestä takaisin paljuun. Näin luontainen kierto lämmittää paljua tasaisesti.

Sisäpuolinen kamina nokeentuu kun se yrittää lämmittää kylmän veden ympäröimää alumiini/rosteripintaa. Paljussa ei synny samanlaista veden kiertoa kuin ulkopuolisella kaminalla. Sisäpuolinen kamina lisää veden määrää huomattavasti hyödytöntä vettä jopa +30%, aika paljon lämmitettävää. Lisäksi siisteys, käytännöllisyys ovat ulkoisen kamiinan käytössä eri luokkaa.

Lämmittäminen:

Polttopuiden koko ja kosteus ovat merkittävässä roolissa lämmityksessä. Pieni, kuiva ja koko pesän pituinen pilke palaa todellä kuumanan ja kamiinasta riippuen tuo +10°C/m3/h toteutuu. Lisäksi puun lisäämishetkellä on merkitystä.

Kansi:

Kannella on suuri merkitys lämmityksessä ja vielä parempi liittyen tynnyrin puhtaana pitämiseen. Ilman kantta iso lämpöä karkaa taivaalle luvattoman paljon – jo lämmitysvaiheessa.

Puhtaus:

Tynnyrin tyhjennys ja huuhtelu / pesu on suoritettava joka käytön jälkeen. Kylpijän peseytyminen ennen tynnyriin menoa on tietysti normaali toimenpide. Pesu mäntysuopaliuoksella silloin tällöin. Jos tynnyri on eristetty, esim. terassiin upotettu niin voin ymmärtää että siihen integroidaan lämmitysvastus / suodatinjärjestelmä. Muuten en suosittele saman veden käyttöä montaa päivää.