Muutamassa vuodessa laudat ovat eläneet (taas) sen verran, että paikoitellen “irvistäminen” on rumaa. Onneksi myös pojat ovat kasvaneet – nyt minulla on apulaisia!
Alkusyksystä 2015 olin “pakannut” punaisen Vinha -purkin sen verran hyvin, että nyt kun varastosta se kaivettiin esiin niin oli täysin käyttökuntoista tavaraa. Ihanaa!
Työ on tarkkaa ja vaatii keskittymistä.
Alla kuvassa näkyy paneelin raakalautaa ja paneeliraot oikealla jo “paikkamaalattua” saumaa.
Lisää kuvia julkisivuremontista.
(tätä kirjoitusta luettu tänään ja eilen 1 krt)