Laki rakennuksen energiatodistuksesta astui voimaan 1.6.2013. Voimaan tullut energiatodistuslaki perustuu laskennalliseen, energiamuotokertoimella painotettuun kulutukseen ja on epäoikeudenmukainen vanhoille pientaloille.

Mahdollinen ero todelliseen kulutukseen voi olla huomattava ja jopa moninkertainen. Energiamuotokerroin rankaisee erityisesti sähkölämmittäjiä kohtuuttomasti.

Harvemmin saarnaan tai politikoin, mutta kun koen asian virheelliseksi tai asiassa vääryyttä niin olen mukana. Allekirjoitin aloitteen – allekirjoita sinäkin kansalaisaloite energiatodistuslain muuttamisesta!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/297
(perustuslaissa säädetty kannatusilmoitusten vähimmäismäärä täyttyy kun aloitteella vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista allekirjoittajina)

Alla Omakotiliiton näkemystä ja esimerkkiä aiheesta.

Omakotiliitto on huolissaan mahdollisista väärin käytöksistä ja riitatilanteista. Lisäksi todistuksesta aiheutuu lisäkuluja ja se voi vaikuttaa talon arvoon laskevasti myynti-ja vuokraustilanteissa. Omakotiliitto kannattaa oikeudenmukaisuutta ja edellyttää energiatodistuslain muuttamista.

Kodeiltamme vaadittava energiatodistus perustuu lakiin rakennusten energia-todistuksesta. Sen taustalla ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (rakennusten energiatehokkuusdirektiivit vuosilta 2002 ja 2010).

Direktiivien ja lain tavoitteet ovat hyvät: parantaa rakennusten energiatehokuutta sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Omakotiliitto kannattaa perustavoitteita, kunhan vinoumat korjataan. Rakennukset kuluttavat Suomessa noin 40 prosenttia energiasta ja tuottavat 35 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Omakotitalojen osuus tuosta energianku-lutuksestaon 27 prosenttia.

Meille omakotiasujille keskeistä ovat edulliset asumiskustannukset. Lämmitys ja taloussähkön osuus asumiskuluista lähentelee jo puolta.

Toiseksi meille on tärkeää viihtyisyys sekä ympäristö, kannamme vastuumme että seuraavatkin sukupolvet saavat nauttia puhtaasta luonnosta.

Omakotiliitto on huolissaan energia-todistuksen uskottavuudesta, hinnasta ja vaikutuksista. Suurin ongelma uudessa laissa on se, että laskennallinen, energiamuotokertoimella painotettu kulutus on epäoikeudenmukainen vanhoille pientaloille. Ero todelliseen kulutukseen voi olla huomattava ja jopa moninkertainen.

Esimerkkinä Motivan Elvari-hankkeesta laskelma, jossa sähkölämmitteisen vuonna, 1973 rakennetun tiilitalon (110 m2) todellinen vuosikulutus on 16.802 kWh, kun laskennallinen, energiakertoimella painotettu kulutus on 42.586 kWh. Laskennallinen kulutus ilman kerrointa on 28.706 kWh.

Tämä laskennallinen, energiamuotokertoimella painotettu ostoenergiankulutus voi laskea talon arvoa myynti-ja vuokratilanteissa, kun talo sijoittuu heikompaan E-luokkaan.