Meidän talon laajennuksen rakennusprojektin ehkä kuvaavin ja muistettavin kuva on tässä – ainakin minulle. Jos yhdellä sanalla – tai kuvalla – pitäisi kertoa meidän rakennusprojektista niin kertoisin siitä tällä kuvalla.

Kuvasta koko projektin henki ensimmäisen vuoden osalta. Minulla, remonttireiskalla, sylissä rakas esikoisemme, joka kotiutui remontin keskelle liki samaan aikaan kun saimme rakennusluvan talon laajennukselle. Nuoremman isännän ensimmäiset elinkuukaudet mentiin kovaa lapsen ja remontin ehdoilla. Kaikki hetket, kun lapsi antoi myöden, rakennettiin – ja välillä mentiin “soittamaan” sirkkeliä kauemmas, jotta tulokkaan päiväunia ei olisi häiritty.

Talon rakentamista ja lapsen syntymistä ei ehkä kannata ajoittaa ihan samaan hetkeen – ei edes samalle vuodelle. Se ei liene se helpoin yhtälö. Toisaalta jos uskoa ja intoa löytyy niin kyllähän siitä selviää. Me ainakin selviittiin.

Kuvan ottopäivänä nostettiin kattotuolit hirsirungon päälle ja nuoremmalla isännällä siinä muistaakseni riitti ihmeteltävää.

10.6.2006: kuvassa remonttireiska ja nuorempi isäntä