Tästä entrystä näytti tulevan suhteellisen pitkä – pidempi kuin versiosta yksi. Yritän kerätä tähän oleelliset tiedot siitä miksi ja miten meidän kentän valaistus ratkaistiin/toteutettiin. Josko tästä olisi apua jollekin, joka painii saman asian kanssa.
- Aihe oli ainakin meille alkuun varsinaista salatiedettä. Tuskailtiin ja pähkäiltiin, mutta lopulta päästiin ilmeisesti tyydyttävään lopputulokseen. Lopputulos oli lähinnä kompromissi eri asioista – ei edes pyritty täydelliseen valaistukseen. Toisaalta ei etsitty sitä halvinta mahdollista ratkaisua. Lopputulos on nähtävissä oikeasti vasta tulevana talvena pimeimpinä hetkinä.
Tavoitteet:
- Omaan käyttöön sopiva/riittävä valaistus.
- Sopivan edullinen.
- Energiaystävällinen.
- Kestävä ratkaisu, eli toimii ja toteutettu niin, ettei ihan lähivuosina tarvitse asiaa murehtia.
Tutustumista aiheeseen, muiden kokemuksia ja kuulemma tietoja:
- Mitä korkeampi tolppa, sitä tasaisempi valo.
- Mitä useampi tolppa, sitä vähemmän häiritseviä varjoja.
- Hyvälaatuisesta nykyaikaisen valonheittimen hyötysuhde on jopa 90%, kun taas vanhat käytöstä poistetut valaisimet tarjoavat ehkä enää 20-30% hyötysuhdetta.
- Jotkut ratkaisevat valaistuksen edullisesti parilla 500W työmaahalogeenilla tai vastaavalla ja vetävät sähköt maata pitkin ja ripustavat lamput jonnekin kuusenoksalle tai talon seinään.
- Joillakin taas on peräti 2x1000W halogeenit ja valaistus ratkaistu jotenkuten väliaikaisin lautarakennelmin.
- Toimiva ratkaisu ilmeisesti myös: Neljä valotolppaa, kaksi kummallakin pitkällä sivulla (sijoitettu 12,5m kulmasta, eli väli 25m) ja jokaisessa kaksi 400W monimetallilamppua. Kenttä n. 50 m pitkä, tolpat ovat n. 10m korkeat. Molemmat puolet valoista omilla kaapeleilla/katkaisijoilla, jolloin saa valaisuksen puolitettua/tuplattua. Täysivalaistusteho mitoitettu kuulemma siten, että keskimääräinen valoteho muistaakseni 100 luksia.
- Idmanin sivuilta löytyi valaistussuunnittelusta sekä neuvontaa että ohjelmistoja joilla itse voi koettaa laskeskella valoarvoja.
Pienen aiheeseen tutustumisen jälkeen speksattiin omat tarpeet tehtäviin tarjouksiin ja laskelmiin seuraavasti:
- Kentän koko n.22×40. Ei lähistöllä mitään yleisvalaistusta kuten tievaloja tms. Kenttä yksityisessä harrastuskäytössä, jossa ei kilpailua, tuntitoimintaa tai muuta ammattimaista toimintaa. Valaistuksen tulisi riittää kentällä ratsastamiseen/liikuttamiseen, mutta kentällä ei talvikaudella esim. hypätä esteitä, joka käsittääksemme vaatii parempaa valaistusta. Valaistustolppien hankintakustannusten yms. takia ajateltiin pärjätä kahdella valotolpalla toisella pidemmällä sivulla. Ja koska kenttä ei tule ammattimaiseen käyttöön, niin haluttiin pitää valaistus/kustannukset myös sen mukaan kohtuu rajoissa.
Meille suositeltiin speksiemme mukaan seuraavaa:
- Valaisimet 10m korkeuteen pitkälle sivulle niin, että tolppien väli 20m. Valaisimena heitin, joka on suunniteltu kentän valaisemiseen (ts. antaa paljon valoa eteen). Astetta paremman ratkaisusta saa lisäämällä toiselle pitkälle sivulle kaksi tolppaa valaisineen.
- Idmanin valaistusneuvonnan ehdotus: Saatiin komeat laskelmat hienolla pdf:llä. Valaisimeksi suositeltiin (4kpl) 510HVM FG NB 1xSON-TPP400W. Valaisimet sijoitettaisiin toivomustemme mukaan kahteen tolppaan kentän pidemmälle sivulle lamppujen asennuskulmien ollessa 40 ja -15 astetta kohtisuorasta. En viitsi laittaa laskelmaa kokonaisuudessaan näkösälle, josko dokkarissa on jotain copyright juttuja. Joten tyydyn yhteen kuvakaappaukseen ja mainitsen siis lähteeksi ko. Idmanin valaistusneuvonta, jota ainakin me voimme suositella joustavana palveluna.
kuvassa värein kentän pinnan valaistusvoimakkuus (luksi). tolpat on piirretty n. seitsemän metrin päähän lyhyemmältä sivulta ja noin 1,5m irti pitkältä sivulta. lamppujen z etäisyys, eli etäisyys maasta kohti taivasta on kahdeksan (8) metriä. - Meille tarjottiin kesällä myös käytettynä (ja halvalla) vanhoja katuvalaisimia. Hetken jopa harkitsimme niitä – käyttäähän niitä moni myös kenttävalaistuksena. Huonoja puolia on kuitenkin paljon: Ajan mittaan ne menettävät valotehoa (eli vanhat ei valaise samaa kuin uudet), katuvalot ei ole suunniteltu valaisemaan kenttiä. Katuvaloissa on paljon hajavaloa, eli hävikki on suuri. Kulutus suhteessa valotehoon on paljon suurempi kuin valonheittimillä. Katuvaloratkaisussa tarvittaisiin väkisinkin useampia valaisimia. Laskin mielenkiinnosta valonheittimen ja katuvalon eroja (kentän pinnassa) jos ja kun ovat asennettu samalle korkeudelle tolppaan. Hämmästyin lopputulosta. Päätimme unohtaa “vanhat katuvalot”.
Edellisten yhteenvetona meille tuli:
- Kaksi valopylvästä toiselle pitkälle sivulle; korkeus noin 12 metriä, josta noin 9 metriä maan päällä. Pylväät ovat noin metrin päässä kentän reunasta ja noin 11 metriä kentän lyhyemmistä sivuista. Tolppien väli on siis noin 18 metriä. Molempiin pylväisiin tuli (ainakin näin alkuun ensimmäiseksi talveksi) yksi kpl Ville 510HVM 1xHPI-TP250W IC WB60 FG
leveä valonjako WB60º
- .
Meille suositeltiin siis neljää valaisinta kapealla valonjaolla, mutta tingittiin nyt valaisimet puoleen ja koetetaan leveällä valonjaolla, jolloin valotehoa saadaan kauemmas ja isommalle alueelle. Tuossa suosituslaskelmissa muuten puhuttiin jopa 100 luxin valotehosta kentän pinnassa – se on aivan turhan paljon, joten vähempikin riittää. Meidän ratkaisu laskentaohjelmalla näyttää tältä – pitäisi riittää liikuttamiseen kevyesti.Valaisimet:
- Valaisimista ja eri valmistajista
- . Meidän valintaamme,
- , myy kaikki hyvinvarustetut sähkötarvikekaupat, yleensä tilaustavarana.
Lamppujen pylväät/tolpat:
- Puupylväitä valmistaa ainakin
- ,
- ja
- . Karkea arvio hinnoista on kuulemma 12m pylvästä noin 150e. Puutolppien etu olisi se, että ne voi tuupata maahan (n.2m) kun taas teräs tms. vaatii ilm. pienen betonivalukikkareen maahan… Onnekkaana puupylväitä voi saada myös käytettynä – eli mietippä tuntisitko sinä jonkun joka tuntee jonkun tielaitoksella?
Lue myös:
- Kirjoitus ratsastuskentän rakentamisesta
- Aiheen – hevostalli, kentän valaistus – kaikki kirjoitukset
- Aiheen – hevostalli, kenttä – kaikki kirjoitukset