Kaksi mielenkiintoista faktaa lämmittämisestä.
1) Ilmalämpöpumppuakin edullisempaa lämmittämistä on puulämmitys.
Jos oletetaan, että ilmalämpöpumppu tuottaa CAP -luvulla kaksi lämpöä on 1kW lämpöenergian hinta siis (energia+siirto) noin 5 senttiä. Normi sähköpatteri tässä ajatusmallissa kuluttaa siis 10 senttiä tuottaessaan 1kW lämpöenergiaa. [asian yksinkertaistamiseksi oletin sähkön+siirto hinnaksi 1kWh/10snt]
Karkea nyrkkisääntö sekaklapikuution energiantuotosta on 1000 kWh energiaa yhdestä kuutiosta. Keskimäärin tuollainen sekaklapikuutio taitaa maksaa siinä 30-40 euroa, joten 1kW hinta olisi 3-4 senttiä. Ja jos on omaa metsää (kuten esim meillä) niin sitten lämpöenergiahan on liki ilmaista. Koivuklapin energiatuottoa sanotaan paremmaksi kuin sekaklapin, mutta hintakin on toinen. Eri puulajien lämpöarvoista olen kirjoittanut aiemmin otsikolla polttopuu vastaan polttopuu. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan. Lopputoteamuksena siis puulämmittäminen kannattaa aina ja on edullista, jos nyt ei klapeja huoltoasemalta osta.
2) Keskimääräisiä lämpötiloja tutkailtaessa eri vuodenaikoina päädytään seuraavaan väittämään:
- Vuodessa on 100 vuorokautta, jolloin hyvin eristettyä pientaloa ei tarvitse lämmittää lainkaan. Alle puolet pientalon lämmitystehosta riittää jo 240 vuorokautta vuodessa. Jäljelle jää 14 vuorokautta, jolloin pientalon optimoidusta lämmitystehosta kuluu yli puolet. Vain seitsemän (7) vuorokauden aikana vuodessa tarvitaan lämmitykseltä huipputehot.
Sanomatta lienee selvää, että tänä vuonna ei huipputehoja ole tarvittu – ja ehkä ei tarvitakaan!
Pohdinkin aihetta 2), kun meillä laskettiin laajennukseen tarvittavien sähköpattereiden määrää. Mielestäni arvio (=laskelma) ampui yli pahasti. Tämä väittämä lämmitystehoista selventää asiaa. Suomessa lämmitystehot lasketaan ehkä aavistuksen liian ylös.
Ai niin, todetaan nyt loppuun vielä, että meillä ei ollut viime talvena (kun remontti sotki kämppää) yhtään sähköpatteria vaan koko talo pysyi lämpöisenä ilmalämpöpumpulla ja polttopuulla. Joten kyllä ne oikeasti taitaa vähissä olla ne “sähköpatterilliset päivät” Suomen talvessa.
Lähteenä osalle lukuja/laskelmia käytetty MeidänTalo -printtiversiota.