Niin sitä Tomi luuli jo joitakin viikkoja sitten, että valmista olisi yläkerran suhteen.
Heti kun kattolistat oli lyöty seinään tajusin, että ne olisi sittenkin pitänyt maalata. (katto on kuultolakattu, listat puunväriset YÖK) Yritin hienovaraisesti vihjailla, että ne pitäisi ottaa takaisin alas ja maalata.
Tomi ei lämmennyt idealle, mutta listat suorastaan riivasivat minua. Mitä kauemmin niitä katselin, sitä kamalammalta ne näyttivät. Valitettavasti meidän vinokattoisessa ja porraskäytävän sisältävässä yläkerrassa listojen irroittaminen/paikalleen hakkaaminen ei ole mikään ihan pieni homma, listanpätkiä on nopeasti laskettuna kolmisenkymmentä…
Viime sunnuntaina kesken melko pahan “dagen efterin” ja tuntikausien sängyssä lojumisen jälkeen (sängyltä suora näköyhteys kattolistoihin) ajauduin tilanteeseen, jonka seurauksena irrotin omakätisesti jokaisen listan johon vain yletyin (Tomi oli pelaamassa salipalloa)
Maalasin jokaisen listan KOLMEEN kertaan. Onnettomuuksiltakaan ei vältytty, sillä seuraavana yönä kompastuin lattialla lojuviin listoihin ja naula upposi päkiään AUUUU! Onneksi parin päivän lievällä ontumisella siitä selvittiin.
Eilen aamulla heräsin kahta tuntia ennen töihinmenoa ja aloin maalaamaan kattoa. Sen kolmannen kerroksen katto siis loppujen lopuksi sai.
No niin, sain tuossa tovi sitten hakattua viimeisen listan takaisin katonrajaan… On muuten hankalaa lyödä noita vanhoja (paskoja) listoja tuonne piipun/muurin juureen!
Mutta tuo portaikon katto ja listat vaatii vielä pensseliä joten se tarvis tehdä tässä joku kaunis päivä.