Katto on tosiaan maalattu ja hartiat saatu jumiin. Eilen oli urakan jälkeen pakko ottaa hiukan lepoa, taju kun meinasi lähteä niskaväärinpäinolosta.
Muuten on Tomi aika kiitettävästi paininut remontin kanssa. Itse olen vuoroin toiminut apumiehenä (lue: seisten tyhjänpanttina vieressä, n. kymmenen minuutin välein ojentelemassa työkaluja) ja väliin paneutunut suunnittelun saloihin. Parhaaksi todettu keino välttää perheriitaa on pysytellä pois paikalta.
Väritys tuli suuuuuuuuuuuren pohdinnan jälkeen valituksi, katto ja paneelit valkoisen eri sävyillä ja lattia viininpunaiseksi.
Mutta eihän tässä kämpässä remontoiminen lopu. Maatessani eilen maalausurakan jäljiltä voipuneena sängyllä huomasin, kuinka yläkerran mäntypanelointi on ikävästi tummunut. Muuttovaiheessa “raikas” kattopaneeli muistuttaa nyt saunanlauteita. Jotakin täytynee siis sillekin tehdä, vielä en ole uskaltanut Tomille tästä ideasta puhua. Puhumattaakaan olohuoneen katosta…