Talon kunnostajan pitää olla yhä tarkempi ensi vuoden alusta lähtien.

Suomen ympäristökeskus (Syke) kertoo, että ensi vuoden alusta lähtien rakennusten omistajien ja urakoitsijoiden on varmistettava, että rakennuksista korjaus- ja purkutöiden yhteydessä poistetut solumuovieristeet käsitellään siten, että niiden sisältämät ODS-aineet ja F-kaasut otetaan talteen.

– Koska silmämääräisesti ei voida tietää sisältääkö eriste ODS-aineita, tulee kaikki edellä mainitut eristeet kerätä erikseen, jos mahdollista ja käsitellä vaarallisena jätteenä, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi Syken tiedotteessa.

Jos laminoitujen levyjen poistaminen ei ole teknisesti mahdollista, se pitää todistaa asiakirjalla, joka esitetään viranomaiselle pyynnöstä.

Muutos koskee lähinnä heitä, jotka remontoivat ennen vuotta 1996 rakennettuja taloja.

Lue lisää IS

Uudistuksessa muuttui sekä ympäristönsuojelulain kohta että hajajätevesiä koskeva asetus korvautui uudella.

Uudistus siirtää niin sanottujen kuivan maan kiinteistöjen puhdistusvaatimusten täyttämisen ajankohdan siihen, kun kiinteistöllä tehdään suurehko remontti.

Lue koskeeko jätevesijärjestelmän uusiminen sinua?

Vaikka jätevesivelvoitteet kevenivät selvästi, Suomen mökkikunnissa joudutaan tekemään tuhansia jätevesiremppoja lähivuosina.

Viime vuoden mökkibarometrin mukaan Suomessa on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa ja 100 000 muuta asuinrakennusta, lähinnä niin sanottuja mummonmökkejä. Kesämökeistä 84 prosenttia sijaitsee rannalla, ja vanhempia saostuskaivoja niistä on noin viidenneksessä.

Jos tavallisesti kuivan maan mummonmökeistä osa on lisäksi jätevesivelvoitteiden piirissä, sijaitessaan esimerkiksi pohjavesialueella, jäteveden käsittelyvelvoite koskee arviolta noin 100 000 kiinteistöä.

Lue lisää Taloussanomat: Jopa 100 000 remonttia ja tuhansien eurojen kulut – mökkiläinen arvostelee uutta ”paskalakia”

Pitkä prosessi on nyt päätöksessä. Sekä lakia että asetusta on uudistettu kansalaisia sekä sidosryhmiä kuunnellen ja laajapohjaisesti hallituksen sisällä. Olen esitykseen tyytyväinen ja toivon, että olemme nyt saaneet yhdessä aikaiseksi kestävän ratkaisun”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Huhtikuussa voimaan tulevalla ympäristönsuojelulain muutoksella ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Niillä on edelleen oltava lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittely. Merkittäviä liennytyksiä tulee ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille. Asetettu määräaika kunnostaa jätevesijärjestelmä jää voimaan ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille. Muilla alueilla tulee kiinteistöjen jätevesijärjestelmä kunnostaa vasta tiettyjen remonttien yhteydessä.

Saataisiinkohan tällä päätöksellä viimein päätös tälle saagalle, joka on jatkunut jo toista vuosikymmentä?

Lue lisää YM:n tiedote: Haja-asutuksen jätevesisääntelyn kohtuullistaminen voimaan huhtikuussa tai lue lisää myös Remonttireiskasta:

• Eriävä mielipide hajajätevesityöryhmän raportista
• Eduskunta hyväksyi jätevesimääräysten lievennykset
• Paska-asetuksesta paskalaiksi
• Paskalaki!
• Kotien jätevesipuhdistamot – suuri sotku?
• Pimeydessä loistaa valo
• Kategoria jätevedet, haja-asutus
• Asiasana paskalaki
• Asiasana jäteveden puhdistus

Kahden vuoden lisäaika koskee arviolta noin 120 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Siirtymäajan piiriin kuuluvat ennen vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt, joiden jätevesijärjestelmä vaatii parantamistoimia. Asetuksen vaatimuksia on sovellettu vuoden 2004 alusta alkaen uudisrakentamisessa ja tehtäessä kiinteistöllä lupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä.

Lue ympäristöministeriön tiedote kokonaisuudessaan ja lisätietoja.

Grahn-Laaksonen totesi heti tiedotustilaisuuden alussa, että alkuperäinen jätevesiasetus on vastoin tervettä maalaisjärkeä.

Sellainen ei ole hyvää lainsäädäntöä, hän sanoi.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan tällä hetkellä arviolta noin 120 000 kiinteistöllä on edelleen tekemättä jätevesiasetuksen edellyttämät toimet. Grahn-Laasosen mukaan määrä on noin puolet niistä kiinteistöistä, joita asetus ja lainsäädäntö koskee.

Vuonna 2011 voimaan astuneen asetuksen mukaan kaikille kunnallisen tai vesiosuuskuntien viemäröinnin ulkopuolelle jääville kiinteistöille pitää tehdä jätevesiselvitys ja rakentaa asianmukainen jätevesijärjestelmä. Vanhoja kiinteistöjä koskevan siirtymäajan oli määrä päättyä 15. maaliskuuta 2016.

Grahn-Laasonen haluaa, että haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen lainsäädäntö otetaan vielä uuteen tarkasteluun. Hänen mukaansa jätevesiasetus on nykyisellään kohtuuton ja terveen maalaisjärjen vastainen ja hän hakee asetukseen lievennyksiä.

Kun virheet on tehty lainsäädännössä aiemmin, nyt paikataan se mitä paikattavissa on, hän kommentoi.

Ministerin mukaan esimerkiksi niin sanotusti kuivalla maalla sijaitsevat kiinteistöt voitaisiin vapauttaa asetuksen vaatimuksista. Ne ovat kiinteistöjä, jotka eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai pohjavesialueella.

Jätevesiasetus tuli alun perin voimaan haja-asutusalueilla vuonna 2004. Se edellyttää pienpuhdistamon rakentamista joissain tapauksissa.

Oikeusturvanäkökulma tulee käydä jatkovalmistelussa läpi.

Mahdollisissa muutoksissa pitää ottaa huomioon, että moni on jo tehnyt asetuksen vaatimat ratkaisut. Ministeri olikin lain muutoksen tai perumisen kanssa hyvin varovainen. Mahdolliset korvausvaatimukset yms. oikeudelliset kysymykset tulee selvittää hyvin tarkkaan ennen lain muuttamista tai perumista.

Lue myös Jätevesiasetusta ei ehditä purkaa tai Jätevesiasetuksen perumista voisi harkita (Yle)

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) jää ainoaksi vaihtoehdoksi kiistellyssä jätevesiasetuksessa vain siirtymäajan pidentäminen. Asetuksen purkamista ei ehditä tehdä, koska asetus on sidottu ympäristönsuojelulakiin.

Jätevesiasetusta ei ehditä purkaa tällä vaalikaudella. Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelulaki ovat paketti, jonka osia ei voi täysin erottaa toisistaan. Jos kiinteistönomistajaa ei enää velvoitettaisikaan jätevesiremonttiin, täytyisi muuttaa ympäristönsuojelulakia. Näin sanoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Tuire Taina.

Lue lisää kauppalehdestä.

Onhan se varmaan yksi vaihtoehto, sillä tuskin kukaan haluaa laitonta tilannetta maahan, arvelee kansliapäällikkö Hannele Pokka ministeriöstä.

Pokan mukaan jätevesiremontti on vielä tekemättä suuressa osassa asetuksen piiriin kuuluvia haja-asutusalueen koteja ja mökkejä.

Siirtymäaikaa piti alun perin olla vuoden 2013 loppuun asti, mutta sitä jatkettiin jo kerran kovan arvostelun takia. Jätevesien käsittely pitää haja-asetusalueilla saattaa asetuksen vaatimalle tasolle maaliskuuhun 2016 mennessä.

Lue lisää Etelä-Suomen Sanomista.

Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille.

Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämistavan muutoksen myötä määräystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Muutos kannustaa kaukolämmön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön

E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä.

Muutos lisää merkittävästi suunnittelun vapautta. Kokonaisenergia-tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset.

”Uudistus vie rakennusten energiatehokkuussuunnittelun uudelle tasolle ja samalla kannustaa koko rakennusalaa kehittymään. Uudet määräykset luovat täten myös edellytykset rakentamisen laadun paranemiselle”, Vapaavuori summaa.

Noin 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen

Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Investointikustannusvaikutukset ovat pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin. Rakennuskohtaisesti voidaan saavuttaa jopa säästöjä.

Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa joka tapauksessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa.

Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta.

Helsinkiläinen Rainer Hindsberg laskee säästäneensä noin 30 000 euroa hoidettuaan asuntokauppansa ilman välittäjiä.

kertoo TalousSanomat.

Oman asunnon hintaa arvioidessa kannattaa käydä kurkkaamassa ympäristöministeriön hintatietopalvelussa.

Viisi vinkkiä asunnon itsenäiseen myyntiin:

1. Tee hyvät pohjatyöt. Tutustu hintoihin asuntoilmoituksia seuraamalla. Kattava tietokanta toteutuneista asuntokaupoista on ympäristöministeriön sivulla. Laske sen avulla esimerkiksi keskihinta neliölle omalla alueellasi. Katso mitä saat oman asuntosi hinnaksi ja vertaa lukua vastaavien asuntojen hintoihin.
2. Puhu taloyhtiön hallituksen kanssa ja varmista, että tiedät kaikista suunnitteilla olevista remonteista. Riitatapauksessa ei riitä selitykseksi ”en tiennyt”.
3. Ota asunnosta hyvät kuvat. Vertaile eri ilmoituspalveluiden hintoja ja pane kuvallinen ilmoitus esimerkiksi nettiin. Ilmaisia osto- ja myynti-ilmoituspalveluita netissä ovat muun muassa Asuntoilmoitukset, Asuntohelppi, OstaMyy, Tori, Verkkopirkko ja Löytö. Maksullisia ovat esimerkiksi Etuovi ja Oikotie.
4. Lista asiakirjoista, joita asuntoa myyvä tarvitsee, on Kuluttajaviraston sivulla täällä.
5. Kauppakirja kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Siihen kannattaa kirjata perustietojen eli myyjän, ostajan, myytävän kohteen ja hinnan lisäksi asunnossa olevat mahdolliset virheet ja tulevat remontit. Näin ostaja ei voi myöhemmin väittää, ettei hänelle kerrottu esimerkiksi myyjällä jo tiedossa olleesta putkiremontista. Kauppakirjamallin saa esimerkiksi Suomen lakioppaan sivulta täältä.

Vinkeistä saamme kiittää Taloussanomia.

Itse olen nyt tehnyt muutamat asuntokaupat. Viimeisin kauppa tehtiin ihan itse ja ilman välittäjiä – kulut olivat minimaaliset ja kaupat sujuivat yhtä sulavasti kuin ennenkin, ellei jopa sulavammin kun vähemmin eri ihmisten kanssa sovittavia asioita.

Toiseksi viimeinen asuntokauppa tehtiin välittäjän toimesta. Ensin koetettiin tehdä kauppoja itse ja sen jälkeen välittäjä hoiti homman – hintaa tosin oli vähemmän mitä ensin omassa yrityksessä ja kulut tietysti meille isommat.

Ainoa mistä tuli vähän erimielisyyttä välittäjän kanssa oli asuntoilmoituksissa käytettävät valokuvat. Itse suosin omia itse ottamiani, mutta välittäjä halusi ottaa omat kuvat (mielestäni huonompia ja ei niin myyviä). Totuus taisi kuitenkin olla, että välittäjä ei vain osannut lisätä ilmoituksiin muita kuin omalla kamerallaan ottamiaan kuvia (jouduin lopulta opastamaan kuinka ottamani kuvat saa ilmoituksiin) – joskus se on pienestä kii…

Aika iso vaatimus, mutta toki turvallisempaan asumiseen tässä pyritään. Lähde Ympäristöministeriö.