Paljonko pörssisähköreleellä voi säästää euroja kun vesivaraajan sähkönkulutusta ja vedenlämmitystä ohjataan. No, leikitellään ajatuksella – lähdetään siitä, että talouden tarvittavasta energiatarpeesta 30% menee veden lämmittämiseen [lähde energiaviesti].

Asiaa on helpompi hahmottaa esimerkkien kautta. Otetaan esimerkkitapaukseksi talous, jonka vuosikulutus olisi 20 000 kWh. Tällöin talousvettä lämmitetään 6000 kWh vuodessa. Jatketaan olettamaa – vesi lämmitetään pörssisähköllä. Ja jos varaajaa lämmitetään koko ajan niin sähkön hinta ja kustannus on lähellä pörssisähkön keskihintaa. Vuonna 2023 pörssisähkön keskihinta oli 6.67 snt/kWh (sis. alv) [lähde sahkoa.io]. Tällä olettamalla saadaan veden lämmityksen hinnaksi 400,20 (6000kWh x 6,67senttiä) euroa vuodessa.

Oletetaan, että pörssisähkörele ohjaa sähkökulutuksen yöaikaan – yösähkön keskihinta vuonna 2023 oli 4.13 snt/kWh. Tällä olettamalla saadaan veden lämmityksen hinnaksi 247,80 euroa. Jo pelkästään tässä kohtaa säästö vuositasolla 152,40 euroa.

Vuorokauden edullisimmille tunneille (lähelle nollaa) ohjaamalla ja rajoittamalla veden lämmitys kalliimpien pörssisähkötuntien ulkopuolelle säästetään vieläkin enemmän euroja. Jos lasketaan pörssisähkön keskihinnalla 1 snt/kWh olisi veden lämmityskustannukset 60 euroa – säästöä alkuperäiseen jo 340 euroa!

Huom! Edellisessä on käsitelty ja otettu huomioon ainoastaan sähkön energiahintaa – lisäsäästöä mahdollista myös hankkia siirron osalta keskittämällä kulutus yöaikaan, jolloin sähkön siirtohinta päivää edullisempi.

Lue myös:

• Yle: Pienelle huomiolle jäänyt kapine voi säästää isoja summia sähkölaskusta
• Themo: Themo DIN pienentää lämmityksen sähkönkulutusta kahdella tavalla

En ala toistamaan tekstiä – sen kun voi lukea tarkemmin klikkaamalla Ylen linkkiä. Mutta vedetään lyhyesti yhteen:

• Pörssisähkön hinta voi vaihdella paljonkin yhden vuorokauden aikana. Korkeimmillaan pörssisähköstä voi joutua pulittamaan esim. yli 60 senttiä kilowattitunnilta ja halvimmillaan sähkön hinta on laskenut jopa miinuksen puolelle.
• Pörssisähkörele seuraa reaaliaikaisesti pörssisähkön hintaa ja ohjaa siihen liitettyjä laitteita käyttämään sähköä halvimpien tuntien aikana.
• Kyseinen rele sopii erityisen hyvin varaavien sähkölaitteiden, kuten vesivaraajan ja lattialämmityksen säätämiseen. Käyttäjä voi itse valita, miten monen tunnin ajan hän haluaa releen kytkettyjen laitteiden olevan päällä vuorokauden aikana. Releeseen voi myös ohjelmoida hintakaton.

Itse tässä parhaillaan pohdin mikä rele tai valmistaja sopisi minulle ja täyttäisi toiveeni. Ehkäpä tässä jossain kohtaa sellainen tulee hankittua ja sitten pääsen kertomaan kokemuksia myös sivuston lukijoille.

Mutta nyt on pohdiskelujen sijaan tarjolla oikeaa tutkittua dataa ja siksi Ylen artikkeliin on hyvä tutustua. Ehkä oleellisin asia lopputulemassa on kohta:

– Luonnollisesti siellä on yksittäisiä tunteja ja vartteja, jolloin muutoksella on vaikutusta. Mutta kun tarkastellaan koko vuotta tai koko järjestelmän 15 vuoden käyttöikää, vaikutukset ovat hyvin pieniä.

Tässä kuussa alan konferenssissa Kroatiassa esiteltävän tutkimuksen mukaan säästöt kutistuvat tapauksesta riippuen 0–4 prosenttia.

– Sen voin sanoa kaikille ihmisille, jotka ovat jo näihin laitteisiin investoineet, että ei huolta. Tämä ei tule kaatamaan investoinnin kannattavuutta.

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin otsikoilla “Olen hämilläni” ja “Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen“. Suosittelen lukemaan edellä mainitut kirjoitukset, mutta laitetaanpa vielä tähän alle lainaus toisesta tekstistä:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Edellä kuvattu tilanne täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.

Kerrostaloasunnon hoitokulut olivat viime vuonna keskimäärin 5,13 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuntojen korjauksiin menee hoitokuluista yli 27 prosenttia, lämmitykseen 21 prosenttia.

Tilastokeskuksen julkistama kululista suuruusjärjestyksessä, senttiä/neliö/kuukausi:

1. Korjaukset 140 senttiä
2. Lämmitys 108 senttiä
3. Käyttö- ja huoltokulut 59 senttiä
4. Hallintokulut 47 senttiä
5. Vesi ja jätevesi 39 senttiä
6. Kiinteistövero 34 senttiä
7. Sähkö ja kaasu 19 senttiä
8. Jätehuolto 16 senttiä
9. Siivous 13 senttiä
10. Tonttivuokrat 10 senttiä
11. Vahinkovakuutus 10 senttiä
12. Ulkoalueiden hoito 8 senttiä
13. Henkilöstökulut 6 senttiä
14. Muut hoitokulut 3 senttiä
15. Muut vuokrakulut 1 sentti

Useimmiten korjausta vaativat kerrostalojen putkistot, märkätilat, piharakenteet, kuten autotallien kannet, sekä julkisivut.

Lue lisää – artikkeliin Katso lista: Mikä maksaa kerrostaloasumisessa? Eniten rahaa palaa korjauksiin, lämmitykseen ja huoltoon. Tilastot löytyvät tilastokeskuksen sivuilta.

Tukimme pullon pään paperitupolla kun pullo ja pilli oli paikoillaan, sillä mahla pilaantuu hyvin herkästi. Lisäksi mahla on monen hyönteisen, linnun ja homesienen ravintoa.

Pihakoivusta voi hyvällä omatunnolla juoksuttaa mahlaa, sillä puu ei siitä juurikaan kärsi.

Miltä se mahla sitten maistuu?

Mahla on maultaan lievästi makeaa ja jano lähtee sillä hyvin. Myös koivuilla on eroa toisensa kanssa; joissakin sokeriprosentti voi olla kaksi kertaa suurempi kuin jollakin toisella koivulla.

Mahlalla uskotaan myös olevan terveydellisiä vaikutuksia.

Sen uskotaan virkistävän. Itse olen tuntenut virkistävän vaikutuksen, se toimii periaatteessa samalla tavalla kuin kahvi. Euroopassa ei kuitenkaan mahlan vaikutuksista paljoakaan tiedetä.

Mahlan voi myös pakastaa ja käyttää myöhemmin. Vaikka mahlassa on noin 90 prosenttia vettä, maku säilyy vaikka se olisi vuoden verran pakkasessa. Toinen mahdollisuus säilömiseen on, että mahlan kiehauttaa ja laittaa hiukan sitruunahappoa joukkoon.

Parasta aikaa mahlan keräämiseen on huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Samasta reiästä mahlaa ei voi porata kahdesti.

Lue myös Yle: Mahlan juoksutuksen ABC

Vuokrat ovat nousseet enemmän kuin elinkustannukset ja palkat vuosi toisensa jälkeen. Asuntosijoittamisesta saa markkinoiden parasta tuottoa jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Tämä on tuonut markkinoille runsaasti uusia asuntosijoittajia.

Huipputuottoja selittää uusien asuntojen kaksihintajärjestelmä, josta rakennusliikkeet mieluusti vaikenevat. Asuntosijoittajien ja -rahastojen alennuksella ostamat asunnot muuttuvat hetkessä markkinoiden kalleimmiksi vuokra-asunnoiksi.

Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa asuntosijoittamisen viime vuosien huipputuotoista on tehty puhtaasti paperilla, kirjanpidon keinoin.

Osa rahastoista houkuttelee sijoittajia maksamalla osinkoja enemmän kuin vuokrat ja asuntojen myynnit tuovat rahaa kassaan. Sijoitusyhtiöiden kulut ja palkkiot voivat syödä vuokratuotosta niin suuren osan, että vuokratuotot eivät aina riitä edes sijoittajan osinkoihin.

MOT:n ohjelma “Pikavoittoja vuokra-asunnoilla” katsottavissa Ylen areenasta. Suosittelen.

Vielä vähän aikaa sitten lämpöpumput olivat Suomessa harvojen asiaan vihkiytyneiden juttu. Parissakymmenessä vuodessa lämpöpumppujen määrä on 40-kertaistunut.

Suurin osa pumpuista on ilmalämpöpumppuja. Kaikkiaan lämpöpumppuja pöhisee 700 000 ympäri Suomea. Kun 1990-luvun puolivälissä myytiin 50 lämpöpumppua vuodessa, nyt niitä myydään yli 50 000.

Lue lisää Ylen sivuilta.

Pääasiassa vesi on Suomessa kuitenkin halpaa. Veden hinta riippuu vedenkäyttäjän asuinpaikasta. Suomen Vesilaitosyhdistyksen tuoreen taksatiedustelun mukaan talousveden hinta vaihtelee vesilaitoksittain erittäin paljon. Erot ovat korkeimmillaan moninkertaiset edullisimman ja kalleimman välillä. Harvaan asutulla alueella pitkät verkostopituudet lisäävät merkittävästi kustannuksia. Kuluja nostavat myös kallioinen maasto ja vastaavat. Kolmantena tekijänä on sitten omistajan vaatima tuloutus eli niin sanottu piiloverotus.

Katso hintatietoja ja Suomen TOP-20 -listat kalleimmista halvimpiin vesimasuihin Ylen sivuilta.

Perintöoikeuteen erikoistunut professori tietää, että jos kesäpaikka jää perikunnalle, saattaa vanhempien vaalima mökki-idylli aiheuttaa repiviä riitoja sisarten välille.

Vaikka mökkiin liittyisi kuinka paljon tunnearvoa, niin kaikkein viisainta olisi hankkiutua mökistä eroon ennen kuin siitä tulee perillisille riesa.

Näihin mökkeihin liittyy kamalasti ongelmia, joita aiheutuu riitaisissa sisarusparvissa.

Perinnönjaossa mökin saattaa saada se lapsista, joka on pitänyt mökistä huolta tai on tasoitellut vaikkapa mökkitietä.

Mökkiriitoja ei aina käydä pikkurahan takia: jos kesäasunto sattuu sijaitsemaan vaikkapa Espoon Suvisaaristossa ja siitä olisi mahdollista saada 15 000 euroa vuokratuloja kesässä, niin asialla alkaa olla jo iso merkitys.

Lue lisää Ylen sivuilta.