Himpulan muistolaatta sai jatkoa / seuraa kun poika viimeisteli myös Liinu -ponille ja Viljami -hevoselle (Vehon Valo) omat muistolaatat.

Komiat tuli vaikka tunnelma vähän apea.

RIP Vehon Valo ja Liinu.

Viikonloppuna tallin isäntä sai taas harjoitella haudankaivajan tointa. Meidän superkiltti Liinu poni pääsi vihreämmille niityille 5.9.2015.

Liinu -poni lepää nyt rauhassa kaverinsa Viljamin vieressä (kuva alla helmikuulta 2009).

Edellisen kerran hevosille (Viljamille) kaivettiin hautaa heinäkuussa 2012.

Ihmeen hyvin tuo hake kestää Suomen säävaihtelut, alla kuvaa yli vuoden vanhasta haketarhan pohjasta (kuva alla vasemmalla) ja tuoreesta alle viikon vanhasta (kuva alla oikealla). Eroa tuskin huomaa. Hake on samalta toimittajalta, mutta luonnollisesti eri puuerästä. [huom! klikkaamalla kuvat isommaksi]

Tällä kertaa tuo haketarhan teko muuten sujui aika vaivatta ja vasemmalla kädellä – kyllä se nuoremmankin isännän mainostama kokemus auttaa…

Yllä kuvissa hakkeen ajoa suodatinkankaan päälle. Tähän laajennusosaan tuli haketta noin 15cm (+-5cm) kauttaaltaan.

“Vanha puoli” oli liki 30 cm paksuudelta hakkeen peitossa. Vuoden haketarhakokemuksella uskomme ja toivomme, että tuo 30 cm on vähän turhan paljon – toisaalta pelkäämme, että vastaavasti 15cm on liian vähän. Jää nähtäväksi.

Hakkeen levittämisessä oli mukana koko perhe. Yläkuvassa vasemmalla nuorin ja nuorempi isäntä. Viereisessä kuvassa hakeurakka alussa (kasassa noin 20-25 kuutiota haketta, arvio).

Lisää kuvia haketarhan vaiheista kansiossa 2009/07/04-11 haketarhan laajennus.