Siistittiin vaihteeksi meidän tien reunoja. Palkkiniittokoneella puskat suoriksi…

Viimeksi harjoiteltiin saman aiheen äärellä syksyllä -24.

Ihan itselleni muistinvaraksi mitä pitää leikata ja milloin. Tiedot leikkaamissuosituksista on kerätty sieltä jos täältä, joten en ota vastuuta ohjeiden paikkaansapitävyydestä

EI LEIKATA eikä ainakaan keväällä:

• Alppiruusu “Elviira”
• Hevoskastanja – ei ainakaan keväällä!
• Syreeni (vanhoja syreeneita aletaan harventaa/nuorentaa vanhimpia oksia alhaalta karsimalla)
• Suklaakirsikka jos harvennettava, juhannuksen jälkeen on paras aika, ei ainakaan keväällä
• Lamopensasangervo (hidaskasvuinen, joten leikkaus ei ole tarpeen, joskaan ei niin paljoa haittaakkaan)
• Kääpiökoirsanheisi (Pensasta voi nuorentaa leikkaamalla vanhimpia ja huonoimpia oksia)
• Höyhenpensas
• Appikärhö

ALASLEIKKAUS joka vuosi:

• Muut kärhöt kuin alppikärhö
• Pallohortensia

Kasvuston uudistava ALASLEIKKAUS YLEENSÄ 3-5 VUODEN VÄLEIN. Saman vuoden versoilla kukkivat ruusuangervot ja japaninangervot voidaan tosin leikata alas vaikka joka kevät, jos niin halutaan. Myös pallohortensia joudutaan leikkaamaan matalaksi joka kevät, sillä sen versot paleltuvat talvella lähes alas asti.Helposti ränsistyvät kurtturuusut ja happomarjat on niiden piikkisten versojen takia helpompi leikata kokonaan alas noin viiden vuoden välein kuin versoja harventaen.

• Tummaruusuangervo
• Keltajapaninangervo
• Koivuangervo
• Keijuangervo
• Rinnangervo
• Purppurahappomarja

VANHOJA OKSIA HARVENNETAAN KEVÄÄLLÄ

• Mustaviinimarja, Poistetaan vanhimpia oksia joka kevät
• Kultarherukka kuten mustaviinimarja
• Pikkujasmike, Loistojasmike, Tähtijasmike: vanhasta pensaasta poistetaan vuosittain vanhimpia, huonosti kukkivia oksia.
• punaherukka ???(en kylläkään itse ole punaherukkapensaita leikannut, ja silti tuottavat aivan mahtisadon=
• Keltaheisiangervo
• Lännenheisiangervo
• Juhannusruusu Edellisvuoden versoilla kukkivia pensasruusuja leikataan harventaen joko varhain keväällä tai heti kukinnan jälkeen
• Sirotuomipihlaja Harvennus varovasti vanhimpia oksia poistaen

Osa puista ja pensaista oli kasvanut jo liki tielle. Avantin palkkiniittokoneella tuli siistiä jälkeä näppärästi ja nopeasti.

Otin sitten puukon ja konttasin talon pääsisäänkäynnin kiveyksen äärellä illan iloksi. Paikoin melkein kiven verran levinnyt nurmi sai kyytiä ja nyt on sitten niin suoraa linjaa että.

Alla lisää kuvia kukkalaatikon valmistumisen eri vaiheista.

Runko kasassa yläkuvassa ja alla työstetään jo kansilautoja.

Pintakäsittely suoritettiin sävytetyllä Valtti Colorilla. Sävynä Kanto.

Jalkoihin asensin Prismasta ostetut Habo säätöjalat kun sijoituspaikasta riippuen alusta ei aina ihan tasainen, edes terassilla.

Valmiina kukkalaatikko näyttää suurinpiirtein tältä, ks. kuvat.

Kukkalaatikon sisälle asensin Tokmannilta hankitun rakennuspaljun (60L) mitoiltaan korkeus 29 cm, leveys 40 cm ja pituus 70 cm. Paljun pohjaan porasin pari reikää, josta vesi pääsee pois. Reikien päälle pohjaan suodatinkangasta, ettei multa valu ulos.

Tallin päädyssä ollut vuosia kukkapenkki. Ja nyt reilu vuoden kukkamaa ollut täynnä lantaa ja kukat kuolleet, joten päätin vähän siistiä pihaa ja kaivaa mullat ja maat pois. Samalla saadaan päätylaudoituksen alapää irti maasta, josko ne ei jatkossa imisi niin paljon kosteutta ja pysyisivät paremmassa kunnossa.

Tallin sivuoven läheisyydessä ollut myös kukkapenkki. Sitä päätin pienentää ja tehdä vaikkapa maitokärryille tilaa.

Mullat VEKS!

Tasoitus, siistiminen.

Ja uutta soraa tilalle…

Lopputuloksena siistiä – ainakin tovin.

Enemmäkin tuossa kasvaa rikkaruohot

Kuvat 6. heinäkuuta 2021.

Tuosta vielä vähän istutuksia pois ja sitten tänään Avant -kaivurilla hommiin… Maakaapeliasennuksen jälkeen pääseekin takaisin viherrakentamisen pariin kun yritän korjata kukkamaata ja pelastaa mitkä pelastettavissa