Lähestytään asiaa tässä kotitalouksien pienimuotoisena sähköntuotantona:

Kun kotitalouden omaa sähkönkäyttöä varten hankitulla laitteistolla tuotetaan energiaa pääasiassa kotitalouden omaan käyttöön, kyseessä on tässä ohjeessa tarkoitettu pienimuotoinen sähköntuotanto. Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Sähköä on tällöin mahdollista syöttää valtakunnan sähköverkkoon. Verovelvollinen voi tällaisten tilanteiden varalta sopia sähköyhtiönsä kanssa siitä, että ylijäämäsähkö myydään sähköyhtiölle, jolloin hän saa sähköyhtiöltä korvauksen oman käytön ylittävän sähkön syöttämisestä verkkoon. Korvaus voidaan suorittaa myös siten, että sähköyhtiö hyvittää verkkoon syötetyn sähkön arvon verovelvollisen sähköyhtiöltä ostaman sähkön arvosta. On myös mahdollista, että kotitalous siirtää paikallisen sähköverkon haltijan suostumuksella ylijäämäsähkön verkkoon ilman korvausta.

Kotitalouden harjoittamaa pienimuotoista sähköntuotantoa ei pidetä verotuksessa elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisena. Kotitalouden harjoittamaa pienimuotoista sähköntuotantoa verotetaan siten tuloverolain säännösten mukaisesti. Kyseessä ei ole luonnollisen henkilön harjoittama tulonhankkimistoiminta, vaan yksityistalouteen luettava toiminta.

Ensinnäkin sähkön tuottaminen kotitalouden OMAAN käyttöön on verovapaata. MUTTA tuotettu ylijäämäsähkö (mitä ei itse käytetä vaan myydään sähköyhtiölle) on veronalaista tuloa.

Eli myyntituotosta pitää maksaa verot. Kuitenkin veronalaiseen myyntiin kohdistuu useimmiten menoja.

Sähkön myynnistä saadusta tulosta vähennyskelpoisia menoja voivat ensinnäkin olla sähkön tuotantoon ja myyntiin kohdistuvat vuotuiset menot kuten sähkön tuotantolaitteiden ylläpidosta johtuvat menot. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi aurinkopaneelin puhdistamisesta ja säätämisestä johtuvat menot. Toiseksi vähennyskelpoista menoa voivat olla sähköntuotantolaitteista tehdyt vuotuiset menojäännöspoistot. Vuotuisen poiston määräksi voidaan katsoa enintään 25 prosenttia sähköntuotantolaitteiden poistamattomasta hankintamenosta. Muilta osin verovelvollinen voi itse päättää verovuoden poiston määrän.

Miten tämä sitten lasketaan ja tulisi ilmoittaa?

Vuotuisista menoista ja poistoista vähennyskelpoista on kuitenkin enintään myydystä sähköstä saatua vastiketta vastaava osuus. Myytyyn sähköön kohdistuva osuus lasketaan jakamalla myydyn sähkön määrä tuotetun sähkön määrällä. Muu osuus vuotuisista menoista ja poistosta kohdistuu verovelvollisen yksityistalouteen, minkä vuoksi kyseinen osuus menoista on vähennyskelvotonta elantomenoa.

Myydyn sähkön määrä määritetään jakeluverkonhaltijan järjestämällä liittymäkohtaisella mittauksella. Tuotetun sähkön määrä puolestaan arvioidaan tilanteesta riippuen joko pientuottajan järjestämällä rekisteröivällä mittauksella (jos laitteisto mahdollistaa teknisesti) tai suunnittelijan mitoituksen perusteena käyttämään ja dokumentoimaan arvioon perustuen.

Ja myös laitteistön hankintaan kohdistuvat korot mahdollista vähentää, jos hankinta tehty lainarahalla.

Verovelvollisella on tuloverolain mukaan oikeus vähentää pääomatuloistaan osa velkojensa koroista, jos velka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen (asuntovelka). Verovelvollisella on säännöksen perusteella oikeus vähentää osa omistamansa sähköntuotantolaitteiston hankintaan otetun velan korosta, jos laitteistolla tuotetaan sähköä verovelvollisen oman asunnon sähkönkulutusta varten.

Alla esimerkkilaskelma kuvitteellisella tilanteella:

Omakotitalon katolla oleva aurinkopaneeli tuottaa sähköä 600 kWh kuukaudessa. Omakotitalon sähkönkulutus on kyseisen kuukauden aikana 400 kWh. Omakotitalo syöttää sähköyhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella oman käytön ylittävän osuuden eli 200 kWh tuottamastaan sähköstä verkkoon. Sähköyhtiön tästä sähkön määrästä suorittama vastike on veronalaista tuloa riippumatta siitä, missä muodossa se on maksettu.

Syyskuussa 2022 hankittu mökille aurinkosähköjärjestelmä. Laitteiston hankinnasta ja asennuksesta sekä tarvittavista luvista johtuvat menot ovat yhteensä 8000 euroa. Verovuoden 2022 poisto voi siten olla enintään 25 prosenttia tästä määrästä eli (25 % x 8000) 2.000 euroa. Vastaavasti verovuoden 2023 poisto voi olla enintään 25 prosenttia vuoden 2022 poistolla vähennetystä määrästä.

Vuonna 2022 päätetty vähentää verotuksessaan 100 euron suuruisen poiston. Vuonna 2023 voidaan vähentää enintään ((8.000 – 100) x 25 %) 1.975 euron suuruinen poisto.

Voimala on verovuoden aikana tuottanut sähköä yhteensä 6.000 kWh. Tästä sähkön määrästä sähköyhtiölle myydyn sähkön osuus on yhteensä 1.000 kWh ja siitä saatu vastike on 40 euroa. Sähköntuotantolaitteiston poistamaton hankintameno on 5.000 euroa, joten verotuksessa voi tehdä laitteiston hankintamenosta enintään (25 % x 5.000) 1.250 euron suuruisen poiston.

Sähköntuotantolaitteiston huolto- ja ylläpitokulut ovat verovuonna olleet 30 euroa. Verotettava päättää tehdä laitteiston hankintamenosta 210 euron suuruisen poiston. Verovuoden kulut ovat siten yhteensä (210 + 30) 240 euroa. Myydyn sähkön osuutta vastaava osuus kuluista on ((1.000 / 6.000) x 240) 40 euroa. Sähkön myynnistä ei siten muodostu verotettavaa tuloa.

Miten sitten ilmoitetaan sähkönmyynti veroilmoituksessa:

Pääsääntöisesti veroilmoituksella ilmoitetaan erikseen tulot ja niiden hankinnasta johtuneet menot. Sähkön myynnistä saatu tulo ja siihen kohdistuvat menot ilmoitetaan veroilmoituksella kuitenkin vain silloin, kun sähkö myynti on voitollista eli se tuottaa verotettavaa tuloa verovelvolliselle. Tällainen tilanne on kyseessä silloin, kun sähkön myynnistä saadut tulot ylittävät myytyyn sähköön kohdistuvat menot. Jos sähkön myynnistä ei jää verotettavaa tuloa (eli menot ovat suuremmat kuin tulot), veroilmoituksella ei ilmoita asiasta mitään.

Käytännössä kotitalouden harjoittamaan sähkön myyntiin liittyvät vuotuiset menot ja poistot ovat lähes poikkeuksetta niin suuret, että kotitalouden harjoittamasta pienimuotoisesta sähköntuotannosta ei muodostu verotettavaa tuloa. Pienimuotoista sähköntuotantoa ei siten tarvitse pääsääntöisesti ilmoittaa verotuksessa. Mahdollinen verotettava tulo ilmoitetaan verotuksessa muuna ansiotulona.

Lue lisää verottajan sivulta:

• Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa
• Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus

verottajan sivuilta.

1. Yritä saada taloyhtiö tulouttamaan
2. Muista vähentää kaikki mahdolliset kulut verotuksessa
3. Huomioi vuosikorjauksen ja perusparannuksen ero
4. Remontoi vasta vuokrauksen jälkeen
5. Tarkista, että lainasi on merkitty tulonhankkimislainaksi veroilmoituksessa
6. Mieti vuokran suuruus tutulle vuokrattaessa

Lue lisää sijoitusovi -sivustolta.

Verosuunnittelua on monenlaista, esimerkiksi vähentämällä oman asuntolainan korot verotuksessa teet verosuunnittelua. Marko Kaarton  blogikirjoituksessa esitetään muutamia konkreettisia ideoita kuinka voit tehdä verosuunnittelua ja säästää jopa useita tuhansia euroja verotuksessa.

Lue lisää Marko Kaarton sivuilta.

Click here to view the embedded video.

Ohjeessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:

Vuokravakuus

Jos vakuus käytetään maksamatta jääneen vuokran kattamiseen tai vuokrasuhteen viimeisten kuukausien vuokran maksamiseen, vakuus on käytetyltä määrältään vuokranantajan veronalaista tuloa. Vuokravakuus, jota ei palauteta vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä sen vuoksi, että vuokralainen on aiheuttanut huoneistossa vahinkoa, on vuokranantajan saama verovapaa vahingonkorvaus (TVL 36 ja 78 §). Korjauksesta aiheutuneet menot ovat tällöin vuokratulosta vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin ne ylittävät vuokravakuuden ja mahdollisen muun vahingon- tai vakuutuskorvauksen.

Matkakustannukset

Vuokraustoimintaan liittyvistä matkoista aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia menoja vuokratuloista. Vuokraustoimintaan liittyviä matkoja voivat olla esimerkiksi esittely-, tarkastus- ja huoltokäynnit sekä vuokrasopimuksen tekemiseen liittyvät matkat. Myös asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokoukseen tai yhtiön hallituksen jäsenenä hallituksen kokoukseen vuokrausaikana tehdyt matkat ovat vuokraustoimintaan liittyviä matkoja.

Korjausmenot asunnon tai rakennuksen hankinnan yhteydessä

Ei ole olemassa oikeuskäytäntöä siitä, kuinka kauan asunnon on oltava vuokraustoiminnan käytössä ennen remonttia, jotta remontista johtuneet menot voitaisiin vähentää vuosimenona. Verohallinnon käsityksen mukaan riittää, että vuokralainen on muuttanut asuntoon tai ottanut liikehuoneiston käyttöönsä silloin, kun on kyse jatkuvasta vuokrauskäytöstä. Vuokralaisen muuttamisen jälkeen syntyneet vuosikorjausmenot voidaan vähentää vuosimenona tai tasapoistoina, jos kyse on osakehuoneiston perusparannusmenoista.

Vastikkeen tuloutus/rahastointi

Osakehuoneistosta saadusta vuokratulosta on vähennyskelpoista menoa sellainen vastike, joka on kirjattu asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön kirjanpidossa tuloksi. Tuloutetut vastikkeet ovat yleensä hoitovastikkeita. Myös pääomavastike voidaan vähentää, jos se luetaan yhtiölle tuloksi (KHO 1975-B-II-541 ja KHO 28.6.1991 taltio 2275). Vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, maksetaanko vastike kuukausittain pääomavastikkeena vai kerralla lainaosuussuorituksena. Yhtiö voi myös osittain tulouttaa ja osittain rahastoida pääomavastikkeina kerätyt suoritukset. Tällöin vuokratulosta vähennyskelpoista on kirjanpidossa tuloutettu osuus vastikkeesta.

Yhtiön kirjanpidossa pääomasijoituksena käsitelty eli rahastoitu vastike ei ole vähennyskelpoinen meno vuokratulosta. Rahastoitu vastike lisätään osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon osakehuoneiston mahdollista luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa.

Aiheen äärelle vinkkasi Suomen Vuokranantajat

Sähkövero nousi 0,35 senttiä kilowattitunnilta. Öljy- ja kaukolämpöä käyttävät maksavat veronkorotuksen vuoksi noin 50 euroa aiempaa enemmän. Toisaalta sähkö ja öljy ovat tällä hetkellä halvempaa kuin aikoihin.

Auto on useimmille omakotiasujille pakollinen. Keskipäästöisen auton ajoneuvovero nousi noin 60 euroa vuodessa.

Velallisiakin verokarhu rokottaa. Asuntolainan korkovähennys pienenee 10 prosenttia – koroista voi vähentää enää 65 prosenttia. Korkovähennys pienenee jatkossakin. Seuraavat vuodet aina 2018 asti vähennys pienenee 5 prosenttia vuosittain.

Vakituisen asunnon sekä kunnan yleisen kiinteistöveron alarajat nousivat. Kiinteistöveron pakkokiristys koskee noin 1,8 miljoonaa suomalaista.

Kotitalousvähennys sentään pysyi ennallaan vaikka senkin leikkauksesta puhuttiin.

Artikkelissa kirjoitettiin paljon asiaa ja pysyttiin faktoissa, mutta kenties osin jossain kohdin vähän jopa liioiteltiin. Yhdellä lauseella kiteytettynä juttu menisi näin: Harmaa talous vääristää hevosalan yritystoiminnan ja oikealla yritystoiminnalla hevostallipaikan hinta olisi tuhannen euron luokkaa.

Olen pitkälti artikkelin kanssa samaa mieltä kun olen seuraillut alaa vierestä. Toki en ihan jokaista ajatusta allekirjoita, mutta totuus on lähellä tekstiä. Alalla ei voi olla puhtaasti talliyrittäjänä.

No, otetaanpa lehdestä muutama suora lainaus:

Kun kissahotelli veloittaa hoitovuorokaudesta 40 euroa, pidetään hevosia maneesitalleilla 20 eurolla (huom. 20 euroa/vrk tarkoittaa siis 600 euron kuukausihintaa).

Helsingissä vuokralla asuva saa toimeentulotukea 1070 euroa kuukaudessa. Jos tallityöntekijälle maksetaan 10 euron tuntipalkkaa, hän saa suunnille saman kuin toinen tekemättä mitään.

600 euron kuukausihoitomaksu on palkansaajalle iso kuluerä. Maneesitallin pitäjälle se tarkoittaa silti hyväntekeväisyyteen verrattavaa toimintaa. Mitä muuta palvelua saamme vuorokauden ajan 20 eurolla? Kissahoitolakin veloittaa 40 euroa ja kissoja mahtuisi yhteen karsinaan neljä. Kissoja hoitamalla voisi saada yhdestä hevoskarsinasta 1200-5000 euroa kuukaudessa.

Tallityöntekijän palkka kuukaudessa sivukuluineen 1900 euroa kuukaudessa. Siihen kun lisätään muut menot niin pitäisi hinta olla noin 3000 euroa. Se tietää 10 hevosen tallissa 300 euroa hevospaikkaa kohden. 20 hevosenkin tallissa vielä 150 euroa hevospaikkaa kohden. Jos tilan ja rakennuksen hankkimiseen on otettu laina (esim 500 000 eur) niin pelkkiin lainan korkoihin menee 1250 euroa kuukaudessa eli n. 70-130 euroa hevospaikkaa kohden. Eipä siitä enää jää kuivikkeiden, rehujen, sähkön ja verojen jälkeen jää oikein mitään mistä maksaa muut kulut.

Syy karsinavuokrien liian alhaiseen tasoon on niin kutsutussa harmaassa taloudessa. Se vääristää kilpailua.

On maneesitalleja, joissa hevospaikka maksaa 500 euroa tai alle. Jos kyseessä on liiketoiminnasta, on todettava: sillä hinnalla ei kateta kaikkia hevostalleille kuuluvia lakisääteisiä maksuja ja veroja. Laskelmien mukaan liiketaloudellisesti huomioiden karsinavuokran tulisi maneesitallilla olla tuhannen euron paikkeilla.

Harmaa talous aiheuttaa haittaa jokaiselle hevosalalla toimivalle.

Jo toteutetut ja nyt suunnitteilla oleva verotuksen muutokset ovat korottaneet ja tulevat korottamaan lisää suomalaista asumista – etenkin omakotiasumista. Energiaverouudistus kolahtaa kunnolla omakotiasujien kukkaroon viimeistään maaliskuussa. Verouudistuksen rahoilla katetaan mm. poistunutta työnantajien kela-maksua. Sillälailla.

Verojen osuus sähkölaskusta oli aiemmin 25 prosenttia. Nyt luku on jo 31 prosenttia. Tähän vaikutti myös viime vuonna noussut arvonlisävero. Energiverotusta on perusteltu tasa-arvolla ja ympäristötekijöillä, mutta kulutukseen ei helpostikaan Suomen ilmastossa pysty vaikuttamaan asumismukavuuden kärsimättä. Ei tämä ainakaan tasa-arvoa ole. Energiavero rankaisee erityisesti omakotiasujaa ja siinäkin sähkölämmittäjää. Kyllä energian yletöntä käyttöä tulee hillitä, mutta ei veroin.

Korson omakotiyhdisyksen Hannele Puusa-Ruohonen kiteyttää asian hyvin:

Valtio yrittää vain parhaansa mukaan keksiä tapoja kerätä veroja ja nyt omakotiasukkaat ovat kohteena. Kerrostaloissa lämmitellään mukavasti.

Jostain kummasta päättäjiin on pesiytynyt harhakäsitys “kunhan hinnat nousee niin kyllä kulutuskin laskee”. Kukaan ei ole tainut eduskunnan käytävillä ajatella, että on olemassa asioita, joita pitää ostaa hinnasta riippumatta – maksoi mitä maksoi. Jäteastiat on tyhjennettävä, kaupassa ja työssä on käytävä – ehkä jopa omalla autolalla kun julkista liikennettä ei ole – ja  taloakin pitää lämmittää. Tähän joku tietysti vastaa, että voihan tinkiä ja tyytyä vähempään. Oikein ja kyllä. Mutta entä sitten jos kaikki “tyhjät on jo otettu pois”. Ajetaan autollakin vain ne pakolliset matkat, talo lämmitetään vain sen verran että ei jäädy. Jätettä kierrätetään mahdollisuuksien rajoissa. Entä mitä siellä niissä mummonmökeissä, joissa eletään niukasti ja nuukasti takuuelääkkeen turvin ja palellaan villapeitteiden alla? Lyhyt lainaus 80-vuotiaalta turkulaiselta:

Luulevatko vallapitäjät, että kaikki omakotikiinteistön omistajat ovat varakkaita ihmisiä? Ainakin ennen suuri osa oli tavallisia työläisiä, jotka kovalla työllä lunastivat tonttinsa ja itse kaivoivat perustuksensa ja maksoivat kunnalle moneen kertaan liittymät. Sen ajan rintamamiestalot olivat se tavallinen talotyyppi.

Tuo kolahti. Itse tässä mekin ollaan tontti lunastettu, käsin perustus tehty ja talon sen päälle kasattu. Noh, mitä sitä ei tekisi että herrat on ja saa sen mitä haluaa…

Katsotaanpa mitä kaikkea maksuja – veroja ja kustannuksia – asumiseen jo kohdistuu Suomessa vuonna 2011. Ja tässä vain muutamia mainitakseni:

• Lämmitysenergian hinta nousi jo ja kohta nousee lisää kun kerran kovaa tulosta tavoittelevilla pörssiyhtiöillä on “kovat paineet hinnankorotuksille”. Pelkkä energiaveron korotus toi arvioilta useiden satojen eurojen lisälaskun omakotiasujalle.
• Kiinteistövero nousi ja kunnallistalouden paineet nostaa sitä ovat “valtavat” vaikka monissa tapauksissa kiinteistöverot ovat jo aivan äärirajoilla.
• Kunnalliset vesimaksut (ja jätevesimaksut) nousivat ja raapivat kuluttajan kukkarosta paikoin 10-20% enemmän kuin aiemmin.
• Jätemaksuihin tuli vielä reilummat korotukset jäteveron myötä. Ja paikallisen toimijan laskun mukana toimittama kirje kertoo mitä tuleman pitää: “Viimeistään kesällä jätemaksuihin on tulossa uusia korotuksia työvoiman palkkakustannusten ja polttoainekulujen voimakkaasta kasvusta johtuen”. 2010-luvun Suomessa ihmetellään jatkossakin miksi metsiin syntyy laittomia kaatopaikkoja.
• Polttoaineen korotukset näkyvät myös suoraan pientaloasukin kukkarossa. Kaupassa ja töissä pitää käydä vapaa-aikaa unohtamatta. Etäisyydet ovat paikon hyvinkin pitkiä. Polttoainetta on ostettava ja kulutettava – maksoi mitä maksoi.
• Eduskunnan hyväksymät haja-asutusalueiden jätevesimääräykset tuovat kertaluokkaa 5000-10000 euron lisäkustannukset liki kaikkiin ennen 2000-lukua rakennettuihin kiinteistöihin.

Sähkönkulutus hipoo tällä hetkellä Suomessa kaikkien aikojen ennätyksiä. Perjantaina 18.2.2011 aamulla klo 09-10 välisenä aikana kulutukseksi mitattiin tämän talven huiput Suomessa – reilut 14 800 megawattituntia. Kaikkien aikojen ennätys on noin 14 900 megawattituntia. Tästäkin kulutuksesta kiittää miljoonaosinkoja jakavien sähköverkonhaltijoiden johtoryhmät ja nöyrinä maksumiehinä toimivat kuluttajat, joilla ei ole vaihtoehtoja.

Edellisessä on lainauksia Omakotiliiton jäsenlehdestä Suomen omakoti -lehdestä. Ja loppuun vielä ajatuksia herättävä kysymys: Kaiken edellisen jälkeen miltäpä tuntuu jospa jatkossa maksatkin veroa myös omassa asunnossa asumisesta?

Miten asuntotulo sitten määritellään:

Asuntotuloa saadaan kun asunnon markkinahintaisesta vuokrasta vähennetään kotitalouden lainakorot ja muut välittömät asumismenot.

Asuntotulo kirpaisisi todennäköisesti eniten etenkin velattomissa omistusasunnoissa asuvien ja pienituloisten, useimmiten eläkeikäisten tulotasoa, koska asunnon hankinta rahoitetaan yleisesti lainalla ja lainapääoman pieneneminen ja takaisinmaksu ajoittuvat myöhempään ikään. Tällöin asumismenot vähenevät ja asuntolainan korot eivät enää pienennä saatua asuntotuloa. Lisäksi asumisväljyys lasten lähdettyä kotoa on korkeimmillaan ja siten kulutusyksikköä kohti laskettu asuntotulo on suurempi kuin aiemmin.

Lue aiheesta lisää TalousSanomista otsikolla 970 e/kk – näinkö tienaat kodillasi?

VATT:n laskelman mukaan valtio menettää kahden miljardin euron verotulot, kun asuntotuloa ei veroteta:

Henkilöverotuksessa suurimman verotuen muodostaa asuntotulon verovapaudesta, kaksi miljardia euroa. 1,2 miljardia euroa muodostuu oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta.