Lähestytään asiaa tässä kotitalouksien pienimuotoisena sähköntuotantona:

Kun kotitalouden omaa sähkönkäyttöä varten hankitulla laitteistolla tuotetaan energiaa pääasiassa kotitalouden omaan käyttöön, kyseessä on tässä ohjeessa tarkoitettu pienimuotoinen sähköntuotanto. Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Sähköä on tällöin mahdollista syöttää valtakunnan sähköverkkoon. Verovelvollinen voi tällaisten tilanteiden varalta sopia sähköyhtiönsä kanssa siitä, että ylijäämäsähkö myydään sähköyhtiölle, jolloin hän saa sähköyhtiöltä korvauksen oman käytön ylittävän sähkön syöttämisestä verkkoon. Korvaus voidaan suorittaa myös siten, että sähköyhtiö hyvittää verkkoon syötetyn sähkön arvon verovelvollisen sähköyhtiöltä ostaman sähkön arvosta. On myös mahdollista, että kotitalous siirtää paikallisen sähköverkon haltijan suostumuksella ylijäämäsähkön verkkoon ilman korvausta.

Kotitalouden harjoittamaa pienimuotoista sähköntuotantoa ei pidetä verotuksessa elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisena. Kotitalouden harjoittamaa pienimuotoista sähköntuotantoa verotetaan siten tuloverolain säännösten mukaisesti. Kyseessä ei ole luonnollisen henkilön harjoittama tulonhankkimistoiminta, vaan yksityistalouteen luettava toiminta.

Ensinnäkin sähkön tuottaminen kotitalouden OMAAN käyttöön on verovapaata. MUTTA tuotettu ylijäämäsähkö (mitä ei itse käytetä vaan myydään sähköyhtiölle) on veronalaista tuloa.

Eli myyntituotosta pitää maksaa verot. Kuitenkin veronalaiseen myyntiin kohdistuu useimmiten menoja.

Sähkön myynnistä saadusta tulosta vähennyskelpoisia menoja voivat ensinnäkin olla sähkön tuotantoon ja myyntiin kohdistuvat vuotuiset menot kuten sähkön tuotantolaitteiden ylläpidosta johtuvat menot. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi aurinkopaneelin puhdistamisesta ja säätämisestä johtuvat menot. Toiseksi vähennyskelpoista menoa voivat olla sähköntuotantolaitteista tehdyt vuotuiset menojäännöspoistot. Vuotuisen poiston määräksi voidaan katsoa enintään 25 prosenttia sähköntuotantolaitteiden poistamattomasta hankintamenosta. Muilta osin verovelvollinen voi itse päättää verovuoden poiston määrän.

Miten tämä sitten lasketaan ja tulisi ilmoittaa?

Vuotuisista menoista ja poistoista vähennyskelpoista on kuitenkin enintään myydystä sähköstä saatua vastiketta vastaava osuus. Myytyyn sähköön kohdistuva osuus lasketaan jakamalla myydyn sähkön määrä tuotetun sähkön määrällä. Muu osuus vuotuisista menoista ja poistosta kohdistuu verovelvollisen yksityistalouteen, minkä vuoksi kyseinen osuus menoista on vähennyskelvotonta elantomenoa.

Myydyn sähkön määrä määritetään jakeluverkonhaltijan järjestämällä liittymäkohtaisella mittauksella. Tuotetun sähkön määrä puolestaan arvioidaan tilanteesta riippuen joko pientuottajan järjestämällä rekisteröivällä mittauksella (jos laitteisto mahdollistaa teknisesti) tai suunnittelijan mitoituksen perusteena käyttämään ja dokumentoimaan arvioon perustuen.

Ja myös laitteistön hankintaan kohdistuvat korot mahdollista vähentää, jos hankinta tehty lainarahalla.

Verovelvollisella on tuloverolain mukaan oikeus vähentää pääomatuloistaan osa velkojensa koroista, jos velka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen (asuntovelka). Verovelvollisella on säännöksen perusteella oikeus vähentää osa omistamansa sähköntuotantolaitteiston hankintaan otetun velan korosta, jos laitteistolla tuotetaan sähköä verovelvollisen oman asunnon sähkönkulutusta varten.

Alla esimerkkilaskelma kuvitteellisella tilanteella:

Omakotitalon katolla oleva aurinkopaneeli tuottaa sähköä 600 kWh kuukaudessa. Omakotitalon sähkönkulutus on kyseisen kuukauden aikana 400 kWh. Omakotitalo syöttää sähköyhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella oman käytön ylittävän osuuden eli 200 kWh tuottamastaan sähköstä verkkoon. Sähköyhtiön tästä sähkön määrästä suorittama vastike on veronalaista tuloa riippumatta siitä, missä muodossa se on maksettu.

Syyskuussa 2022 hankittu mökille aurinkosähköjärjestelmä. Laitteiston hankinnasta ja asennuksesta sekä tarvittavista luvista johtuvat menot ovat yhteensä 8000 euroa. Verovuoden 2022 poisto voi siten olla enintään 25 prosenttia tästä määrästä eli (25 % x 8000) 2.000 euroa. Vastaavasti verovuoden 2023 poisto voi olla enintään 25 prosenttia vuoden 2022 poistolla vähennetystä määrästä.

Vuonna 2022 päätetty vähentää verotuksessaan 100 euron suuruisen poiston. Vuonna 2023 voidaan vähentää enintään ((8.000 – 100) x 25 %) 1.975 euron suuruinen poisto.

Voimala on verovuoden aikana tuottanut sähköä yhteensä 6.000 kWh. Tästä sähkön määrästä sähköyhtiölle myydyn sähkön osuus on yhteensä 1.000 kWh ja siitä saatu vastike on 40 euroa. Sähköntuotantolaitteiston poistamaton hankintameno on 5.000 euroa, joten verotuksessa voi tehdä laitteiston hankintamenosta enintään (25 % x 5.000) 1.250 euron suuruisen poiston.

Sähköntuotantolaitteiston huolto- ja ylläpitokulut ovat verovuonna olleet 30 euroa. Verotettava päättää tehdä laitteiston hankintamenosta 210 euron suuruisen poiston. Verovuoden kulut ovat siten yhteensä (210 + 30) 240 euroa. Myydyn sähkön osuutta vastaava osuus kuluista on ((1.000 / 6.000) x 240) 40 euroa. Sähkön myynnistä ei siten muodostu verotettavaa tuloa.

Miten sitten ilmoitetaan sähkönmyynti veroilmoituksessa:

Pääsääntöisesti veroilmoituksella ilmoitetaan erikseen tulot ja niiden hankinnasta johtuneet menot. Sähkön myynnistä saatu tulo ja siihen kohdistuvat menot ilmoitetaan veroilmoituksella kuitenkin vain silloin, kun sähkö myynti on voitollista eli se tuottaa verotettavaa tuloa verovelvolliselle. Tällainen tilanne on kyseessä silloin, kun sähkön myynnistä saadut tulot ylittävät myytyyn sähköön kohdistuvat menot. Jos sähkön myynnistä ei jää verotettavaa tuloa (eli menot ovat suuremmat kuin tulot), veroilmoituksella ei ilmoita asiasta mitään.

Käytännössä kotitalouden harjoittamaan sähkön myyntiin liittyvät vuotuiset menot ja poistot ovat lähes poikkeuksetta niin suuret, että kotitalouden harjoittamasta pienimuotoisesta sähköntuotannosta ei muodostu verotettavaa tuloa. Pienimuotoista sähköntuotantoa ei siten tarvitse pääsääntöisesti ilmoittaa verotuksessa. Mahdollinen verotettava tulo ilmoitetaan verotuksessa muuna ansiotulona.

Lue lisää verottajan sivulta:

• Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa
• Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus

verottajan sivuilta.

1. Yritä saada taloyhtiö tulouttamaan
2. Muista vähentää kaikki mahdolliset kulut verotuksessa
3. Huomioi vuosikorjauksen ja perusparannuksen ero
4. Remontoi vasta vuokrauksen jälkeen
5. Tarkista, että lainasi on merkitty tulonhankkimislainaksi veroilmoituksessa
6. Mieti vuokran suuruus tutulle vuokrattaessa

Lue lisää sijoitusovi -sivustolta.

Click here to view the embedded video.

Ohjeessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:

Vuokravakuus

Jos vakuus käytetään maksamatta jääneen vuokran kattamiseen tai vuokrasuhteen viimeisten kuukausien vuokran maksamiseen, vakuus on käytetyltä määrältään vuokranantajan veronalaista tuloa. Vuokravakuus, jota ei palauteta vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä sen vuoksi, että vuokralainen on aiheuttanut huoneistossa vahinkoa, on vuokranantajan saama verovapaa vahingonkorvaus (TVL 36 ja 78 §). Korjauksesta aiheutuneet menot ovat tällöin vuokratulosta vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin ne ylittävät vuokravakuuden ja mahdollisen muun vahingon- tai vakuutuskorvauksen.

Matkakustannukset

Vuokraustoimintaan liittyvistä matkoista aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia menoja vuokratuloista. Vuokraustoimintaan liittyviä matkoja voivat olla esimerkiksi esittely-, tarkastus- ja huoltokäynnit sekä vuokrasopimuksen tekemiseen liittyvät matkat. Myös asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokoukseen tai yhtiön hallituksen jäsenenä hallituksen kokoukseen vuokrausaikana tehdyt matkat ovat vuokraustoimintaan liittyviä matkoja.

Korjausmenot asunnon tai rakennuksen hankinnan yhteydessä

Ei ole olemassa oikeuskäytäntöä siitä, kuinka kauan asunnon on oltava vuokraustoiminnan käytössä ennen remonttia, jotta remontista johtuneet menot voitaisiin vähentää vuosimenona. Verohallinnon käsityksen mukaan riittää, että vuokralainen on muuttanut asuntoon tai ottanut liikehuoneiston käyttöönsä silloin, kun on kyse jatkuvasta vuokrauskäytöstä. Vuokralaisen muuttamisen jälkeen syntyneet vuosikorjausmenot voidaan vähentää vuosimenona tai tasapoistoina, jos kyse on osakehuoneiston perusparannusmenoista.

Vastikkeen tuloutus/rahastointi

Osakehuoneistosta saadusta vuokratulosta on vähennyskelpoista menoa sellainen vastike, joka on kirjattu asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön kirjanpidossa tuloksi. Tuloutetut vastikkeet ovat yleensä hoitovastikkeita. Myös pääomavastike voidaan vähentää, jos se luetaan yhtiölle tuloksi (KHO 1975-B-II-541 ja KHO 28.6.1991 taltio 2275). Vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, maksetaanko vastike kuukausittain pääomavastikkeena vai kerralla lainaosuussuorituksena. Yhtiö voi myös osittain tulouttaa ja osittain rahastoida pääomavastikkeina kerätyt suoritukset. Tällöin vuokratulosta vähennyskelpoista on kirjanpidossa tuloutettu osuus vastikkeesta.

Yhtiön kirjanpidossa pääomasijoituksena käsitelty eli rahastoitu vastike ei ole vähennyskelpoinen meno vuokratulosta. Rahastoitu vastike lisätään osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon osakehuoneiston mahdollista luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa.

Aiheen äärelle vinkkasi Suomen Vuokranantajat

Muutoksen jälkeen nestekaasusta ja bionestekaasusta kannetaan energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu. Veron suuruus on 21,91 eurosenttiä kilogrammalta.

Vero ei koske hiili- ja puugrillejä. Lue lisää Taloussanomat.

Sähkövero nousi 0,35 senttiä kilowattitunnilta. Öljy- ja kaukolämpöä käyttävät maksavat veronkorotuksen vuoksi noin 50 euroa aiempaa enemmän. Toisaalta sähkö ja öljy ovat tällä hetkellä halvempaa kuin aikoihin.

Auto on useimmille omakotiasujille pakollinen. Keskipäästöisen auton ajoneuvovero nousi noin 60 euroa vuodessa.

Velallisiakin verokarhu rokottaa. Asuntolainan korkovähennys pienenee 10 prosenttia – koroista voi vähentää enää 65 prosenttia. Korkovähennys pienenee jatkossakin. Seuraavat vuodet aina 2018 asti vähennys pienenee 5 prosenttia vuosittain.

Vakituisen asunnon sekä kunnan yleisen kiinteistöveron alarajat nousivat. Kiinteistöveron pakkokiristys koskee noin 1,8 miljoonaa suomalaista.

Kotitalousvähennys sentään pysyi ennallaan vaikka senkin leikkauksesta puhuttiin.

Uudet määräykset koskevat kaikkia rakennus- ja remonttitöitä, joihin vaaditaan rakennuslupa, niin kerrostaloissa kuin omakoti- ja mökkitonteillakin. Heinäkuun alun jälkeen tehdyistä töistä on ennen rakennuksen lopputarkastusta ilmoitettava verottajalle työntekijät, heille maksetut palkat ja yrityksille maksetut suoritukset.

Yllitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta sanoo, että ennen heinäkuuta tehtyjä töitä ei tarvitse eritellä, mutta tiedot rakennuskohteesta on silti annettava.

Lue lisää Ylen uutisesta.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennystä haetaan itse. Teetetyistä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä kunnossapito- ja perusparannustyöstä maksetuista työkorvauksista ilmoitetaan veroilmoituksessa. Verottaja tekee tämän jälkeen vähennyksen suoraan henkilön verosta. Vähennys myönnetään sinä vuonna, minä työkorvaus tai palkkakin on suoritettu.

Kotitalousvähennyksen tarkoituksena on korvata kotona tehtävää työtä ja siirtää sitä markkinoille ja näin kasvattaa kotitalouspalveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää ns. harmaata taloutta. Alkujaan kotitalousvähennystä kokeiltiin vuonna 1997 Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Nykyisessä muodossaan kotitalousvähennys on tullut voimaan vuonna 2001.

Kuka saa kotitalousvähennystä?

Kotitalousvähennykseen on oikeutettu henkilö, joka ostaa kotitalous-, kodintekniikka-, hoito- tai remonttipalveluita asuntoonsa tai vapaa-ajan asuntoonsa. Vähennys on tarkoitettu yksityishenkilöille, ja tästä syystä sitä ei myönnetä yrityksille tai yhteisöille. Osakas tai hänen vuokralaisensa on oikeutettu kotitalousvähennykseen niiden korjaustöiden osalta, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan vastuulla.

Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2012 saada yhteensä 4 000 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä pyytäneet. Jos 2 000 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen.

Kotitalousvähennystä saa myös tilanteissa, joissa henkilö maksaa remontti-, kotitalous- ja tietotekniikkatöitä hänen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Kotitalousvähennystä ei myönnetä tilanteissa, jos samaan työsuoritukseen on saatu omaishoidon tukea, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, kunnan myöntämää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli tai palkkatukea/matalapalkkatukea. Etuudet eivät kuitenkaan estä saamasta vähennystä muista töistä. Jos siis esim. etu on saatu päivällä tapahtuvaan lastenhoitoon, kotitalousvähennystä voi hakea illalla tapahtuvaan lastenhoitoon.

Kotitalousvähennystä ei myöskään myönnetä kunnossapito- ja perusparannustyöstä, jos asunnon korjaukseen on saatu avustus valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä.

Lue lisää verottajan sivuilta.