Suomessa talot on rakennettu niin, että -20 asteen pakkasessa ja +20 asteen sisälämpötilassa lämmitykseen tarvitaan maltillisesti tehoa – esimerkiksi, jos talo pysyy lämpimänä 6 kW:n sähkölämmitysteholla -20 asteen pakkasessa, tehoa tarvitaan 0,15 kW yhden lämpötila-asteen eroa kohti. Saman verran tehoa suhteessa lämpötilaeroon tarvitaan myös kesällä jäähdytettäessä.

Meillä on viilennetty asuntoa nyt kovimmilla helteillä keskimäärin viisi astetta alaspäin. Eli yleensä jostain 28-29 tuonne hellekeleillä jo hyvinkin sopivalta tuntuvaan 23 asteeseen.

Jäähdytystehoa tarvitaan 1,5 kW, jos halutaan tulla +30 asteen tuskaisesta hellekelistä kymmenen astetta alaspäin. Sähkön menekissä se tarkoittaa 0,208 kW eli kahden 100 watin lampun tehoa. Tämä luku saadaan jakamalla jäähdytysteho ilmalämpöpumpun SEER-luvulla, joka kertoo paljonko pumppu tarvitsee suhteessa sähköä jäähdytystehoon nähden. Otetaanpa apuun suositun Hitachi Summit RAK 35 -ilmalämpöpumpun SEER, joka on 7,2.

Jäähdyttämisen kustannusten laskeminen sujuu nyt helposti. Lasketaan kustannukset sen perusteella, että hellettä piisaa 20 päivänä ja jokaisena päivänä jäähdytetään 12 tunnin ajan:

• Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 0,208 kW x 20 vrk x 12 t/vrk = 50 kWh
• Sähkön hinta käytetystä energiasta: 12 c/kWh x 50 kWh = 6 e
• Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,30 e/vrk

Vastaava kulutus meidän Toshiballa (SEER 7.7) käyttäen esimerkin tunnuslukuja (jossa Hitachi):

• Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 47 kWh
• Sähkön hinta käytetystä energiasta: 5,61 e
• Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,28 e/vrk

Edellä kuvatulla laskukaavalla saadaan enemmän todelliset viilennyskustannukset meidän osalta:

Lähtötiedot:

• Laskuissa käytetty meidän nykyistä ilmalämpöpumppua Toshiba Polar 25)
• Toshiba Polar 25 SEER 7.7
• Sähkön hinta noin 12c/kWh
• Jäähdytys noin 5 astetta alaspäin
• Jäähdytys päällä noin 5h/pv

Sähkönkulutus / kustannukset:

• Jäähdytystehoksi saadaan: 1,5kwh / 2 / 7.7 = 0,0974 kW
• Sähkökulutus yksi hellepäivä: 0,0974 kW x 5h/pv = 0,487 kW
• Sähkökulutus viikossa: 7pv x 0,487 kW = 3,409 kW
• Sähkön hinta yksi hellepäivä: 12 c/kWh x 0,487 kW = 6 c/pv

Jos lasketaan puhtaasti ilmalämpöpumpun jäädyttämisen kustannuksia pumpun maksimitehoilla niin Toshiba Polarin osalta päästään seuraaviin kulutuslukuihin. Pumpun nimellinen maksimi jäähdytysteho on 3,5kW. Tämä jaettuna SEER -luvulla (7.7) saadaan sähkönkulutukseksi 0,455 kWh.

Sähkönkulutus / kustannukset (maksimiteholla):

• Jäähdytystehoksi saadaan: 3,5kwh / 7.7 = 0,455 kW
• Sähkökulutus yksi hellepäivä (24 tuntia päällä): 0,455 kW x 24h = 10,91 kW
• Sähkökulutus viikossa: 7pv x 10,91 kW = 76,36 kW
• Sähkön hinta yksi hellepäivä: 12 c/kWh x 10,91 kW = 1,31 €/pv

Voidaan siis todeta, että meidän Toshiba Polar 25 -ilmalämpöpumpulla hellepäivinä viilentäminen maksaa meille vähintään kuusi (6) senttiä mutta enintään 1,31 euroa päivässä. Todellinen lukema olisi todennettavissa energiamittarilla, mutta laskelmillakin todistettavissa todellisen kulutuksen olevan lähempänä alarajaa kuin ylärajaa.

Lue myös:

• Ilmalämpöpumppu säästää rahaa
• Meidän käytössä oleva(t) ilmalämpöpumppu
• Vattenfall – ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen

Vattenfall tarjoaa laskuria, joka antaa suuntaa mitä sinun joulusähkö maksaa. Minä sain meidän perheen joulusähkön hinnaksi 11,04 euroa. Ei paha – luulin, että meillä menisi joulusähköä enemmän kuin noita valoja ja kynttelikköjä yms. on aika monta…

Kaikille perheille asetettiin 5 %:n energian säästötavoite. Vuoden Energiaperhe -kilpailussa perheet eivät siis kisaa keskenään säästöprosenttien suuruudesta, vaan pyrkivät omaan säästötavoitteeseensa. Koska taloudet ovat erilaisia, tehostamismahdollisuudet poikkeavat paljon toisistaan.

Voittajaksi selvisi lopulta Koti Horila. Kaikki osallistuneet saavuttivat kirkkaasti asetetun 5% säästötavoitteen. Hienoa. Lue lisää Vattenfallin sivuilta.

Vattenfall järjestää vuonna 2010 ensimmäistä kertaa Vuoden Energiaperhe -kisan. Asiantuntijaraati valitsi yli 500 hakijan joukosta kisaan kolme taloutta, jotka pääsevät hyödyntämään yksilöllistä energianeuvontaa ja tarkkoja energiankulutusmittauksia koko vuoden ajan. Mukana kisassa ovat hämeenlinnalaiset Horilat, Reimanit Viialasta sekä Mari Rintala Nokialta. Mittaamme perheiden kuluttamaa energiaa 18.1. – 31.12.2010.

Itseäni kiinnostaa noista eniten Koti Reiman, jossa on sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu – kuten meilläkin. Btw, koti Reiman kokonaiskulutuksessa maximit on ollut tähän mennessä 9,26 kWh – häviävät siinä meille [kirjoitinhan tuossa tammikuussa, että meidän hetkellinen maximi on ollut 13,69 kWh]. Harmittaa, ettei sivuilta löydy tarkkaa tietoa esim. talon koosta – sehän vaikuttaa oleellisesti esim. lämmityskustannuksiin.

Meidän sähkönkulutuksesta voit lukea lisää täällä.

Näin iltojen pimetessä ja kylmien kelien lähestyessä sähkönkulutuskin kasvaa. Tein tänään Vattenfallin sähkölaitelaskurilla vaihteeksi laskelmia. Arvioiden laskuri kertoo meidän sähkölaitteiden vuosikulutukseksi seuraavaa:

Kokonaiskulutus: 6 893 kWh/v
Kokonaiskustannus: 689 €/v
Sähkönhinta: 10 snt/kWh

Edellisissä lukemissa ei ole mukana lämmitystä (lattialämpö/patterit/ilmalämpöpumppu) eikä vesivaraajia. Ainoastaan ns. käyttösähkö (sis. keittiö, pyykinpesu, valaistus, ruuan lämmitys, kylmälaitteet, kodin elektroniikka ja sauna).

Edellinen lukema on muuten aika lähellä totuutta aikaisempiin laskelmiin verratessa. Kesällä 2007 olen laskeskellut meidän talon lämmittämiseen kuluvan vuositasolla noin 11 000 kWh. Sähkön kokonaiskulutus vuositasolla on ollut [viime vuosina] siinä 17-19 tkWh.

Tuohon 11 tkWh (talon lämmityskulutus) kun lisätään Vattenfallin sähkölaitelaskurin 7tkWh niin saadaan kokonaiskulutukseksi noin 18 000 kWh.

Vattenfall sähkölaitelaskuri

Sivustolla pystyy aika tarkkaan spesifioimaan oman asunnon ja kulutustarpeen. Laskuri antoi meidän taloudelle kokonaisenergiantarpeeksi vuodessa liki 26 000 kWh. Varsinainen erergiantarve ei ole suoraan suhteessa esim. suoraan sähkölämmitykseen, vaan lukemaan on laskettu mm. takkapuiden laskennallinen tuotto/energiatarve vuositasolla. Samoin ilmalämpöpumppu “keventää” sähkökulutusta hyötykertoimen verran.

Kuvan lukemat ovat meidän tapauksessa kyllä aika todellisia, joten ei laskuri ihan hatusta näitä lukuja heitä.

26 000 kWh:sta kun vähennetään ilmalämpöpumppumme hyöty lämmityksessä niin päästään tuohon 20 000 kWh:iin. Ja kun siitä otetaan pois kuutio tai kaksi lämmityspuuta (1kuutio~1000kWh) niin päästään lähelle lukemaa, joka on meidän todellinen sähkökulutus vuositasolla (18-19 tkWh).

Euroissa (laskennassa käytetty energian keskihintoja) talomme energiankulutus on 1750 euron paikkeilla.

Ja sitten se paras anti sivulla: Talon/talouden vuotuiset hiilidioksiidipäästöt.

Alla kuvaa paljonko meidän talous rasittaa luontoa vuositasolla. Meillä näyttää asiat olevan enemmän kuin hyvin – mutta me käytetäänkin “kallista” luontoystävällistä sähköä. Meidän “jalanjälki” tai mikä se nyt oli – anyway – hiilidioksidipäästöt meidän taloudessa on vain 6% YK:n asettamasta tavoitteesta, joten mehän ollaan sitten enemmän kuin kovia luontoihmisiä? Mehän saataisiin “tuhlata” luontoa vielä vaikka kuinka paljon…

Vuotuisen energiakulutuksen jakautuminen

Tarkempi tutkailu oman talon vuotuiseen kulutukseen antaa alla olevan kaltaisia lukemia. Eniten palaa rahaa (luonnollisesti) lämmitykseen. Ns. kotitaloussähkö on toiseksi suurin kuluttaja. Todettava kuitenkin on, että kulutuksesta yli 70% menee talon lämmitykseen.

Vuotuisen kotitaloussähkön jakautuminen

Kotitaloussähkön kulutus jakaantuu suurinpiirtein alla olevan taulukon mukaisessa suhteessa. Eniten talossa vie valaistus yms.

Valaistus yms. lieneekin helpoin kohde säästää sähkökulutuksessa. Muu kotitaloussähkön kulutus on enemmän ja vähemmän “pakollista” ja siitä on hyvin vaikea säästää/nipistää. Pyykkiä pitää pestä ja ruokaa laittaa. No, ehkä saunan kanssa voisimme säästää muutaman sata wattia…

Toisaalta miettiessä, että jos säästää valaistuksessa vaikka 20% niin se on vuositasolla kuitenkin vain vajaa 20 euroa – kuukausitasolla säästö siis voisi olla ehkä jotain 1,5 euroa.

Oikeastaan ainoa “järkevä” säästökohde (jossa pääsee todellisiin tuloksiin) on laskea asuinlämpötilaa, mutta siinäkin taitaa mukavuusasiat ajaa ekoajattelun ohi.

Loppuun vielä linkki laskuriin, josko vaikka joku innostuisi omaa kulutusta laskemaan.