MIINUSTUNNIT

Viime vuonna nähtiin yhä useammin tilanteita, jossa sähköpörssin tuntihinta oli miinuksella. Miinushintaiseen sähköön vaikuttaa etenkin tuulivoima – tai se kun sitä on eli tuulee hyvin. Vuonna 2022 miinustunteja oli Energiateollisuuden mukaan vain 22. Viime vuonna 2023 miinustunteja oli jo 467!

Periaatteessa siis aurinkovoiman tuottaja voi joutua maksamaan tuottamastaan ylijäämäsähköstä. Eli miinustunteina tuotettu sähkö vähentää ylijäämätuotannosta maksettavaa kuukauden keskihintaa. Miinustunteina olisikin siis järkevämpää olla tuottamatta, eli sammuttaa kokonaan aurinkovoimalan tuotanto ja käyttää sen sijaan halpaa sähköä suoraan verkosta.

Toistaiseksi negatiivisia tunteja on ollut suhteellisen vähän päiväsaikaan, jolloin siis myös aurinkopaneelien tuotto on suurimmillaan. Jatkossa kuitenkin tuulivoiman kasvava tuotanto voi vaikuttaa siihen, että negatiivisten tuntien määrä lisääntyy myös päiväsaikaan huomattavasti.

VARTTIHINNOITTELU

Toinen varjostava uhka on pörssisähkön hinnoittelun siirtyminen niin sanottuun varttihinnoitteluun. Tämänkin muutoksen taustalla on tuuli- ja aurinkovoiman kasvu ja sähköntuotannon muuttuminen entistä vaihtelevammaksi.

Nykyisen pörssisähkön tuntihinnoittelun sijaan tulevat ensi vuonna 15 minuutin hinnoittelujaksot, joiden avulla sähköntuottajat ja sähkön ostajat pystyvät säätelemään toimintaansa markkinoilla entistä tarkemmin.

Mitä tämä muutos sitten tarkoittaa sähkön pientuottajalle?

Nykyisin ollaan tuntinetotuksessa eli saman käyttötunnin aikana kulutetusta sähköstä vähennetään saman tunnin aikana syntynyt aurinkosähkön pientuotanto.

Kun sähköä ostetaan, maksetaan energian lisäksi sähkön siirrosta sekä sähkövero ja arvonlisävero. Omalla tuotannolla välttyy maksamasta sekä sähköenergiasta, sähkön siirrosta että veroista.

Kun aurinkosähköä myydään, saadaan korvausta vain myydystä sähköenergiasta, josta vähennetään sopimustyypistä riippuen sähköyhtiön veloittama marginaali. Hinnoittelu seuraa yleensä spot-hintaa.

Tämän takia pientuottajalle on useimmiten edullisempaa kuluttaa itse tuottamansa sähkö kuin myydä se jakeluverkkoon.

Jatkossa siirrytään varttihinnoitteluun, jolloin suurimman kulutuksen ajoittaminen paneelien parhaimpaan tuottoon käy hankalammaksi tai ainakin se vaatii aktiivista seurantaa. Tällöin pientuottaja saattaa päätyä ostamaan sähköä entistä enemmän.

Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa. Tilanteen muuttamiseksi tuulivoiman edistäminen tulee siirtää poliittiselle tasolle, koska asiantuntijatasolla kukin viranomainen keskittyy vain omaan alaansa eikä tuulivoimalle saasteettomana energiana anneta sille kuuluvaa painoarvoa, toteaa ministeri Lauri Tarasti, joka luovutti Tuulivoimaa edistämään -selvityksensä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle eduskunnassa 13.4.2012 järjestetyssä seminaarissa.

Tuulivoimarakentamisen kannattavuus on turvattu syöttötariffin tultua voimaan viime vuonna, mutta jäljelle ovat jääneet hallinnolliset esteet. Rakentamisen viranomaisprosessi on pitkä ja monipolvinen. Tuskin mikään muu rakentaminen tulee yhtä perusteellisesti selvitetyksi kuin tuulivoimarakentaminen, kuvaa Tarasti nykytilaa.

Lue lisää: Tarastin Tuulivoimaa edistämään -selvitys avaa tuulivoiman ongelmat

No, ehkä totuus on, että kukoista ei ole enää mitään jäljellä jos ja kun kanala joskus käytössä…

Ajatuksissa kukkojen hankinta ei vielä edes ollut, mutta muiden kauppojen ohessa Hong Kong -tavaratalosta tuli otettua mukaan heräteostona tusinan verran kukkoja [kuvassa].

Innostuin kukoista vielä enemmän kun nautin yhden ja huomasin kyljessä merkinnän “valmistettu tuulivoimalla” – ollaan luontoystävällisiäkin siis.

Ja emäntäkin katsoo varmasti suopeammin (ellei jopa yllytä) oluen nauttimista kun tässä on nyt mukana tämä “säästä luontoa” -aspekti. Ehkä tästä kanala -jutusta tulee sittenkin meidän yhteinen “harrastus”

ps. Kukot muuten valmistaa Laitilan panimo.

Click here to view the embedded video.

Yksi tai kaksi käytössä olevaa turbiinia on Raisiossa Mylly-kauppakeskuksessa. Ohi ajaessa ei ole tullut mieleenkään, että ne olisi valjastettu tuulienergian hyödyntämiseen. Olen kuvitellut niitä (sen enempää asiaa pohtimatta) kauppakeskuksen maamerkin “taiteelliseksi yksityiskohdaksi”. Ko. turbiini on Wikipedian mukaan Suomen suurin Windsiden turbiini.

Lue myös TS: Kauppakeskus Mylly sai tuuliturbiinit maamerkkiinsä

Näyttääkö kaamealta? Eipä hätää – ei meillä olla siirtymässä tuulivoimaan muuta kuin kuvissa (ainakaan toistaiseksi).

[pohjana kuvassa käytettiin tätä kuvaa]

Tuulivoimalat kotikäyttöön ovat vielä aika kalliita, mutta ajatuksena hienoja – varsinkin kun nykyään on ymmärtääkseni myös mahdollista yksittäisen kuluttajan ruveta sähkön tuottajaksi/myyjäksi. Ajatella, sitä voisi sitten jatkossa saada rahaa sähköstä. Ajatuksena herkullinen?

Tuulivoimalan toimintaidea

Tuulivoimalan toimintaperiaate perustuu tuulen liike-energian muuttamiseen propellin avulla pyörimisenergiaksi ja edelleen sähköksi. Sähkö voidaan hyödyntää suoraan lämmitykseen tai muuntaa käyttösähköksi.

Tuulivoima on uusiutuva energianlähde, joka soveltuu hyvin paikalliseen energiantuotantoon. Tuulivoiman käyttö hidastaa ilmastonmuutosta mikäli sillä korvataan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Pientuulivoimala

Nykyiset pientuulivoimalat ovat lähellä sitä mitä itse olen (päissäni) visioinut. Ehkei tämä vielä (ainakaan meillä) ole ajankohtaista, mutta tulevaisuudessa varmasti.

Pientuulivoimalat toimivat kuten isoveljensä – teolliset tuulivoimalat – mutta ilman näiden haittoja. Pientuulivoimala ei häiritse ympäristöä ja on toiminnassa hiljainen. Voimala asennetaan yleensä 4,5-18 m korkuiseen mastoon ja itse voimalan pyörivän osan läpimitta on 2 – 12 metriä mallista riippuen.

Pientuulivoimala on ekologinen ratkaisu, jonka avulla kuka tahansa voi säästää luonnonvarojen kulutusta. Uudet voimalat ovat mullistaneet pientuulivoimaloiden hintatason ja syntyneellä energialaskun säästöllä omasta tuulivoimalasta tulee nopeasti kannattava sijoitus.

Verkkosähkön tuotantoa

Tehokkaita yli 2kW tuulivoimaloita voi käyttää suoraan kiinteistösähkön tuottamiseen, jolloin tuulivoimala tuottaa osan töpselistä otettavasta sähköstä. Sähkölaskussa säästetään omalla energiantuotannolla.

Verkkosähkön tuotanto tapahtuu kantaverkkokytkin -nimisellä laitteella. Kantaverkkokytkin muuntaa tuulivoimalan sähkön samaksi kaksi- tai  kolmivaihevirraksi, mitä sähköyhtiö syöttää. Sähkö otetaan ensisijaisesti tuulivoimalasta ja jos tämä ei riitä, niin käytetään kantaverkon virtaa. Sähkön ylituotantotilanteessa omaa sähköä voidaan myydä kantaverkkoon ja saada siitä sähköyhtiöltä korvaus. Kuulostaa yksinkertaiselta?

Tuulivoiman hinta?

Tuulivoima on asennuksen jälkeen lähes ilmaista käyttää pieniä huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Tuulivoimalasta saadaan sähköä ympäri vuoden.

Mitä oma tuulivoimala sitten maksaa?

Äkkiä ajateltuna oma pikku tuulivoimala tuntuu kivalta ja ekologiselta, mutta toistaiseksi hinnat ovat aika hurjia. Halvimmat ja pienimmät ovat lähinnä mökkikäyttöön suunnattuja ja ostettavissa liki taskurahalla, mutta ympärivuotiseen omakotiasumiseen tällaisesta laitteesta ei oikeastaan iloa ole. Vaatimattomin ja halvin versio, jota voisi ajatella omaan ympärivuotiseen käyttöön lienee kokoluokkaa 2kW.

Tuollaisen pienen 2kW tuulivoimala paketti pitänee sisällään ainakin seuraavat vempaimet:

Esimerkki (noin hinnoin):
2kW tuulivoimala n.4000€
masto n.1000-2000€
kantaverkkokytkin n.5000€
akut (min. 10kpl 200Ah)?
yhteensä siis yli 10 000€

Esimerkissä 2kW tuulivoimala asennetaan 9m mastolla. Lapojen halkaisija hieman yli 3 metriä. Max teho [2500W] saavutetaan tuulennopeudella n.10-13m/s.

Esimerkki 2:
4kW:n Tuule T188 -tuulivoimala sähkökäyttöön
sis. koneisto, masto, taajuusmuuttaja ja maakaapelit
hinta on tällä hetkellä paketille n. 14 500 euroa.

Esimerkin tuulivoimalan vuosituotto jopa 12 ooo kWh.

Tuulivoimala – kannattava sijoitus?

Esimerkeistä siis ymmärrämme, että sijoitus ei vielä sähköverkkoon liitetyssä kiinteistössä ole kovinkaan järkevää – ainakaan puhtaasti rahalla mitattuna. Esimerkki 2:n vuosituottona parhaimmillaan olisi 12 000 kWh, joka nykysähkön hinnalla (karkeasti laskien) tekee vajaat 1200 euroa.

Iso raha vuodessa, mutta moisella säästöllä pakettihinnan (14,5 teur) kuoletusaika olisi reilut 12 vuotta. Oletettavasti tuulivoimalan sähköntuotossa huippulukemiin ei joka vuosi päästä, joten hankintahinnan kuoletusaika lienee luokkaa 15-20 vuotta. Päälle tulee sitten vielä huollot yms. jotka syövät tuulivoiman kannattavuutta.

Ekologisesti ajatellen tuulivoimala taas on hyvä sijoitus – siis sijoitus luontoon. Toisaalta kuinka kaunis ko. 15 metriä korkea laite on luonnossa (pellolla)?

Muutamia linkkejä aiheesta

• Wikipedia tuulivoima
• Wikipedia tuulivoima Suomessa
• Wikipedia pientuulivoimala
• air-fish.com tuulivoima
• finnwind.fi
• tuulivoimala.com
• ultimatemarket.com tuulivoima
• winwind.fi
• tuulivoimakäsikirja (by tuulivoimala.com)

[ylälaidan tuulivoimalan kuva WinWindD -sivuilta]

]]> http://remonttireiska.tomstown.fi/2009/03/25/sahkoa-tuulesta/feed/ 2