Meilläkin koetetaan olla mukana talkoissa ja nipistää sähkönkulutuksessa sieltä mistä mahdollista. Ja ainakin marraskuun osalta näyttäisi, että ollaan osin onnistuttu.

Kuvassa punaisella viivalla ulkolämpötilat ja vihreinä tolppina sähkönkulutus. Marraskuut 2021 ja 2022 ovat lämpötilojen osalta olleet aika samanlaisia, joten sen osalta ajateltuna vertailua sähkökulutuksessa voisi pitää aika realistisena. Ja kuten näkyy – melkein joka päivä ollaan kulutettu tänä vuonna vähemmän kuin vuosi sitten.

Meillä selkeästi suurin sähkönkulututtaja on veden ja tilojen lämmitys. Vettä lämmitetään kolmella vesivaraajalla ja kaikki toimivat sähköllä. Varaajista kaksi on hevostallissa, jossa lämpimän veden tarve kasvaa pakkasilla merkittävästi. Uskoakseni isoimmat “säästöt” onkin saatu aikaan talon lämmityksellä ja vedenkäytöllä. Asuintilojen lämpötilan laskemisen lisäksi uskon, että kulutuksen pienenemiseen on vaikuttanut myös alkuvuodesta uusittu Toshiba -ilmalämpöpumppu, jonka pitäisi olla energiatehokkaampi lämmittäjä kuin aiempi kehitysversio laitteesta.

Runsasluminen talvi on mielenkiintoinen aika tehdä vaihtoa – varsinkin kun katolta tullut kunnon kinokset kompuran eteen

Putket olen koteloinut aikanani julkisivuremonti yhteydessä mukavasti ja huomaattomasti.

Olivat ampiaiset (mehiläiset?) tehneet myös kodin (kuva yllä) tuonne koteloinnin sisään.

Siinä ne ylempi kuvassa vanha pumppu ja alempi kuva yllä uusi pumppu – paljon ei maailma ja ulkonäkö tämän osalta muuttunut. Asennuksen yhteydessä asennettiin pumpulle myös oma vikavirtasuoja (kuva alla).

Niin tältä se siis sisällä uusi pumppu nyt näyttää. Ja lisää aina voit lukea meidän ilmalämpöpumpusta.

Kirjoitan lisää asennuksesta toisessa tekstissä lähipäivinä. Ja varmasti tulevina viikkoina/kuukausina mielenkiinnolla seuraan ja kommentoin käyttökokemuksia ja -kustannuksia. Lisää ilmalämpöpumpusta voit lukea jo nyt esim. TÄÄLTÄ meidän sivuilta.

Toshiban sivuilla Polar ilmalämpöpumppu ja Toshiba Polar esite (pdf).

Kuvassa vasemmalla 25. tammikuuta 2019 kuvattuna pumppu aika pahasti huurussa (jäässä). Oikealla päivää myöhemmin kuvaa kun ollaan nuoremman isännän kanssa sulateltu (kuumailmapuhaltimella) jäätä ilmalämpöpumpun pinnasta.

Yksi epäilys tuolloin jäätymisen syyksi oli liian vähäinen kylmäaineen määrä. No, kovin vähän sitä ei ollut, mutta reilu 100 grammaa sitä nyt kuitenkin lisättiin – josko se sitten auttaisi.

Muuta isompaa vikaa tai puutetta ei löytynyt. Lisäksi sisäyksikkö purettiin, putsattiin ja pestiin kunnolla. Nyt ilma liikkuu taas tovin hieman paremmin.

Lue myös Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön jäätyminen tai Ilmalämpöpumpun sulattaminen.

Sulatin meidän pumpun – varovasti lämpöpuhaltimella. Alla kuvaa pumpun takaa, josta jo osa jäästä lähtenyt/puhdonnut.

Ilmalämpöpumppu takaa.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kannen poistamisen jälkeen (muutama ruuvi kannessa) pääsi käsiksi sisäpuolelle, jossa yllätyksekseni oli vielä enemmän kertynyt jäätä. Kuvassa alla jo osa jäästä poistettu.

Ilmalämpöpumppu sisältä (kansi poistettu).

Sulatuksen jälkeen (noin 1h) pumppu päälle ja kaikki näytti olevan kunnossa. Sulatus tehtiin 10.1.2018.

Toshiba Daisekai, asennettu marraskuussa 2005.

Sulatuksen jälkeen seurasin ulkoyksikön huurtumista. Pieni pelko alapäässä, että ilmalämpöpumppu olisi työnsä tehnyt ja odotellut romutusta. Alla kuvaa muutamalta päivältä.

12.1.2018

13.1.2018

15.1.2018

16.1.2018

23.1.2018

Alla ulkolämpötilaa ko. ajalta. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sulatus tehtiin 10. päivä ja yllä olevia kuvia otettiin sen jälkeen enemmän ja vähemmän säännöllisesti päivän tai pari väliajoin. Pääsääntöisesti lämpötila oli pakkasella koko seuranta-ajan.

Talvitoimintavarustus

Ensimmäiseksi pitää tietysti varmistaa, että ilmalämpöpumppu on varustettu talvitoimintavarustuksella, jossa on automaattinen ulkoyksikön sulatus ja sulanapitokaapeli sulatusveden poisjohtamiseen laitteen pohjarakenteista. Jos ulkoyksikkö jäätyy edellä mainituista toiminnoista huolimatta, syynä voi olla laitevika tai liian alhainen huonelämpötila, jolloin sulatukseen ei ole riittävästi lämpöä käytettävissä.

Jäätymisen estämistä kannattaisi kokeilla nostamalla ilmalämpöpumpun huonelämpötilasäätöä, esim. 22-24 asteeseen tai käyttämällä välillä pelkkää kuivatustoimintoa. Jäätymisvaara on huomioitava etenkin vapaa-ajan asuntojen peruslämmön ylläpidossa. Ulkoyksikön voi sulattaa laittamalla hupun päälle ja lämmittämällä laitteistoa auton sisätilanlämmittimellä. Kovilla pakkasilla lämpöpumppu kannattaa pysäyttää, koska tällöin saatu kustannushyöty on vähäinen ja jäätymisen aiheuttaman rikkoontumisen riski kasvaa.

Ilmalämpöpumppujen maahantuojat eivät ole tainneet ohjeistaa, että pumppuja ei talvella kannattaisi käyttää alle 18-19 asteen pyyntilämmöillä.

Ulkoyksikön huurtuminen

Toshiba Daisekai -ilmalämpöpumpussa jäätä/huurua.

Ulkoilmassa on aina kosteutta, joka joutuessaan kosketukseen kylmän pinnan kanssa, pyrkii jäätymään. Tämä ilmiö esiintyy korostuneesti ulkoilman lämpötilan ollessa nollan asteen tienoilla. Tämä on täysin normaalia ja se kertoo laitteen toimivan juuri odotetulla tavalla. Laitteen automatiikka käy sulattamassa huurun pois aika ajoin.

Ulkoyksikön jäätyminen päädystä ja reunoista

Talvisään ollessa pitkään kosteaa ja lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin, voi myös jäätä muodostua jossain määrin laitteen pohjan reunoihin sekä laitteen toiseen (vasempaan) päätyyn.

Myös tuiskulunta saattaa kiinnittyä ulkoyksikön pintaan.

Tämäkin on täysin normaalia eikä sillä ole vaikutusta laitteen toimintaan. Tarvittaessa laitteiston ulkoyksikkö voidaan sulattaa säätämällä laite toimimaan jäähdytystoiminnalla n. 30 min. ajan. Tällöin ulkoyksikön kenno lämpenee ja sulattaa jäätä ja lunta pois.

Ulkoyksikön jäätyminen kauttaaltaan

Joskus talven ollessa poikkeuksellisen kostea ja kylmä samanaikaisesti sekä myös äärimmäisissä lumiolosuhteissa, saattaa ulkoyksikkö jäätyä kauttaaltaan ja tämä jään muodostuminen esiintyy muutaman sentin paksuisena jääkerroksena kauttaaltaan laitteen lamellipintojen päällä.

Tämäkään ei ole vaarallista ja tällaisessa tapauksessa ulkoyksikkö yksinkertaisesti sulatetaan.

Helpoin ja nopein tapa sulattaa ulkoyksikkö on valuttaa jään päälle kuumaa (ei kuitenkaan polttavan kuumaa) vettä. Tällä toimenpiteellä jää poistuu pinnoilta vahingoittamatta ulkoyksikköä millään tavalla. On tärkeätä, että jäätä ei ryhdytä hakkaamaan pois taltalla, ruuvimeisselillä tms. teräaseella. Ulkoyksikköä ei ole suunniteltu kestämään teräviä iskuja eikä kovia tärähtelyjä.

Ennen minkäänlaisia sulatustoimenpiteitä tulee laitteen virta kytkeä pois päältä turvakytkimeltä.

Lue lisää vaikka Scanofficen sivulta.

Lue myös:

• Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö jäässä
• Mitä ilmalämpöpumpulle pitää tehdä kovilla pakkasilla?
• Pari faktaa ilmalämpöpumpuista
• Daisekaissa jäätä (!) / ei enää (!)

Me palattiin eilen lomilta ja useamman päivän reissun jälkeen kotona odotti aika viileä asunto. Lämpömittari näytti olohuoneessa (jossa ilmalämpöpumppu sijaitsee) aika tarkalleen 13 astetta. Alla kuvaa viimeiseltä 24 tunnilta. Kotiin tultiin siinä klo 18 aikoihin ja laitettiin takkaa päälle, säädettiin seinäpattereita isommalle jne. Olohuoneen lämpötilägrafiikasta huomaa hyvin lämpötilanvaihtelun.

Meidän Toshiba Daisekai -ilmalämpöpumppu ei jostain syystä ole pitänyt talossa lämpöä vaikka ulkonakin aika leutoa (ulkolämpötila 0-12 pakkasasteen välillä). Ennen lähtöä säädettiin ilmalämpöpumpun lämpötila 18 asteeseen, mutta matkan aikana talon lämpötila pudonnut 13 asteen hujakoille. Talon sähköpatterit seinillä säädetty 10-15 asteen välille siltä varalta, että pumppu ei jaksa tai ei toimi. Tässä tilanteessa ilmeisesti (ja onneksi) seinien sähköpatterit pitäneet talon edes jotenkin lämpöisenä.

Illalla sain lämpöpumpun lämmittämään kun säädin puhalluksen manuaalille ja täysille – ilmeisesti automatiikka ei ole nyt toiminut. Lähipäivinä selvinnee missä vika oikeasti oli kunhan nyt seurataan laitteen toimintaa tovi.

Fortumin Valpas -palvelusta tarkistin talon sähkönkulutusta kyseiseltä matka-ajalta. Ennen matkaa meidän päivittäinen kulutus oli noin 80kWh/päivä. Matka-aikana sähkönkulutus ollut noin 53 kWh/päivä. Eli “kylmä kämppä” kuluttanut keskimäärin 23 kWh vähemmän sähköä kuin normaalisti (noin 3,5 euroa/päivä).

Lämpöpumppujen käyttö rakennusten lämmityksessä on yleistynyt nopeasti. Energiateollisuuden mukaan lämpöpumpuilla tuotettiin viime vuonna jo yli 12 prosenttia asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen käytetystä energiasta, kun viisi vuotta sitten osuus oli 3–4 prosentin vaiheilla.

Se on paljon. Meille hankittiin ilmalämpöpumppu marraskuussa 2005. Pumppu on ollut hyvä ja ollut huoltovapaa yhtä sulatuskaapelivaihtoa lukuunottamatta. Syksyllä laitteelle tulee ikää kymmenen vuotta ja ainakin vielä toistaiseksi pumpusta on riittänyt lämpöä koko taloon.

Suomessa on nyt 670 000 lämpöpumppua, jotka keräävät vuodessa talojen ympäriltä lämpöä viiden terawattitunnin verran.

Portaiden siirrossa rikottu sadevesikaivo tuli korjattua myös (kuva alla). Talon taakse Uponor -kaivo ja siitä etupihalle samanmoinen kuin muuallakin. Siinä se ja saa sataa…