Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin monissa muissa maissa. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea. Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometriä kohden (Bq/m3). Uusien asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että radonpitoisuus pysyy alle 200 Bq/m3.

Vuodelta 2023 olevan STUKin pientalojen mittaustulostaulukon mukaan radonmitattujen kotien keskiarvo on ollut esimerkiksi Helsingissä 155, Lappeenrannassa 201, Tampereella 347 ja Lahdessa 415 Bq/m3. Suomessa suurin sallittu radonmäärä asuintiloissa on 300 Bq/m3.

Mikä radon?

Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan radonista saa keuhkosyövän vuosittain noin 150–270 henkilöä Suomessa.

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä kotien ja muiden rakennusten sisäilmaan. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea.
Altistuminen radonille ei aiheuta välittömiä oireita, kuten yskää tai päänsärkyä, mutta pitkäaikainen altistus aiheuttaa keuhkosyöpää.

Radonmittauksia suositellaan pientaloihin ja taloyhtiöihin

Etätyön myötä kotona ollaan entistä enemmän. Radonmittaus on siksi suositeltavaa tehdä viimeistään nyt myös pientaloissa ja taloyhtiöissä.

Lue myös

• Radonalueet Suomessa
• Meidän radonmittaustulokset vuonna 2011

lähde sustera

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakehuoneistojen velattomat hinnat kohosivat Turussa vuodessa peräti 8,2 prosenttia. Toiseksi vauhdikkaimmin hinnat kohosivat Helsingissä, jossa nousu oli 3,9 prosenttia eli alle puolet Turun vauhdista.

Turun seudulla kovin kysyntä kohdistuu keskuskaupunki Turkuun ja erityisesti sen keskustaan.

Vanhat osakeasunnot ovat kallistuneet Turussa jo pitkään muuta maata nopeammin. Tilastokeskuksen tilastossa indeksivuosi on 2010, jonka jälkeen indeksi on noussut Turussa sadasta 112,4 pisteeseen. Ainoastaan Helsingissä hinnat ovat kuluvalla vuosikymmenellä nousseet Turkua enemmän. Oulussa ja Vantaalla hinnat ovat polkeneet käytännössä koko vuosikymmenen paikoillaan. Tampereen ja Espoo-Kauniaisen indeksit jäävät myös alle 110 pisteen.

Hintakehitystä ovat hämmentäneet myös sijoittajat. Vakuutusyhtiöiden ja muiden ammattisijoittajien lisäksi pieniä asuntoja ovat ostaneet ihan tavalliset kansalaiset, joille sijoitusasunto on tapa säästää.

Sijoittajat suosivat pieniä asuntoja, ja ne käyvät nopeasti kaupaksi. Turun keskustassa sijaitsevat pienet asunnot viedään nyt käsistä.

Hintojen nousun takana on ihan konkreettisia syitä: Turussa on paljon vanhoja kerrostaloja, joihin on tehty mittavia peruskunnostusremontteja. On luonnollista, että korjausinvestointien myötä asuntojen arvo nousee.