Kuluttajaliiton mielestä kuntotarkastustoiminta on edelleen sääntelyn ja standardisoinnin osalta kuin villi länsi. Hinnoissa voi olla satojen eurojen erot. Kuluttajalle kuntotarkastusten hintavertailu on työlästä puuhaa. Se, mitä kuntotarkastus-nimisen palvelun teettävä kuluttaja saa ja mitä hän palvelusta maksaa, riippuu paljon tarkastuksia tekevistä firmoista, mutta ennen kaikkea siitä, mitä kuluttaja tilaa.

Kuusi kohtalokasta virhettä

Suomessa käydään asiantuntija-arvioiden mukaan useita satoja hometaloriitoja eri oikeusasteissa ja kuluttajariitalautakunnassa vuosittain. Oikeustaisteluiden seurauksena hometalon ostanut tai myynyt voi joutua koko loppuelämäkseen velkahelvettiin tai menettää käytännössä koko omaisuutensa.

Mitkä kuluttajan tekemät virheet tällaiseen tilanteeseen voivat sitten johtaa? Ainakin nämä:

1. Kuntotarkastuksen kilpailutus ja tekijän valitseminen vain halvimman hinnan perusteella ottamatta selvää tarkastuksen sisällöstä ja tarkastajan osaamisesta.
2. Kuvitelma, että myynti-ilmoituksessa maininta ”kuntotarkastettu” olisi sama asia kuin ”virheetön”.
3. Ottaa kuntotarkastaja, jota välittäjä suosittelee sen enempää miettimättä.
4. Riskirakenteet jätetään tutkimatta kokonaan ja silti tehdään kaupat.
5. Käsitys, että kuntotarkastus pelastaa juridiselta vastuulta.
6. Et ymmärrä kuntotarkastajan raporttia täysin, mutta et siltikään kysy.
7. Osapuolten tiedossa olevia kiinteistön virheitä tai kuntotarkastuksessa havaittuja riskirakenteita ei kirjata riittävän selkeästi kauppakirjaan.

Lue lisää IS Taloussanomat.

Uudistuksessa muuttui sekä ympäristönsuojelulain kohta että hajajätevesiä koskeva asetus korvautui uudella.

Uudistus siirtää niin sanottujen kuivan maan kiinteistöjen puhdistusvaatimusten täyttämisen ajankohdan siihen, kun kiinteistöllä tehdään suurehko remontti.

Lue koskeeko jätevesijärjestelmän uusiminen sinua?

Vaikka jätevesivelvoitteet kevenivät selvästi, Suomen mökkikunnissa joudutaan tekemään tuhansia jätevesiremppoja lähivuosina.

Viime vuoden mökkibarometrin mukaan Suomessa on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa ja 100 000 muuta asuinrakennusta, lähinnä niin sanottuja mummonmökkejä. Kesämökeistä 84 prosenttia sijaitsee rannalla, ja vanhempia saostuskaivoja niistä on noin viidenneksessä.

Jos tavallisesti kuivan maan mummonmökeistä osa on lisäksi jätevesivelvoitteiden piirissä, sijaitessaan esimerkiksi pohjavesialueella, jäteveden käsittelyvelvoite koskee arviolta noin 100 000 kiinteistöä.

Lue lisää Taloussanomat: Jopa 100 000 remonttia ja tuhansien eurojen kulut – mökkiläinen arvostelee uutta ”paskalakia”

Vesistölämmön käyttö leviää hitaasti Suomessa, vaikka sillä voitaisiin lämmittää kaupunkeja tuhansien järvien maassa.

Omakotitaloissa vesistölämpölaitteisto voi olla rakennuskustannuksiltaan selvästi edullisempi kuin vastaavanlainen maalämpölaitteisto. Maalämpö lienee omakotitalon rakennusvaiheessa yksi ylivoimaisesti suurimpia kustannuksia. Ja koska rakentaessa on tiukkaa rahasta niin usein valitaan halvempia ratkaisuja.

Vesistölämpöputkisto on puolet halvempi kuin kahden sadan metrin kalliokaivo. Suora sähkölämmitys seinäpattereilla on toinen ääripää – hankintahetkellä liki ilmainen suhteessa maalämpöön.

Lue lisää taloussanomista.

Muutoksen jälkeen nestekaasusta ja bionestekaasusta kannetaan energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu. Veron suuruus on 21,91 eurosenttiä kilogrammalta.

Vero ei koske hiili- ja puugrillejä. Lue lisää Taloussanomat.

Syken kestävän kulutuksen ja tuotannon professori Jyri Seppälä on huolissaan riskeistä, joita ilmalämpöpumppujen käyttö sisäilman viilennykseen aiheuttaa.

”Pumppujen käytöllä viilennykseen on omat riskinsä myös talolle – niitä ei ole suunniteltu ottamaan huomioon, että sisäilma olisikin huomattavasti viileämpää kuin ulkoilma.”

Ilmalämpöpumppuja käytetään Suomessa pääasiassa sisäilman lämmittämiseen. Pumpuilla ulkoilmasta tehokkaalla lämmönsiirrolla eritoten suorasähkölämmitteisissä taloissa päästään vuodessa hyvinkin merkittävään sähkönsäästöön. Helteinen kesä on kuitenkin tuonut ilmalämpöpumpuista uuden elementin sähkönkulutukseen – viilennyksen.

Professori Jyri Seppälä suosittaa kuitenkin maltillisuutta ilmalämpöpumppujen viilennyskäyttöön – jo talojen kosteusvaurioiden estämiseksi. Hän suositelee kesäkuumalla sisälämpötilaksi noin neljää astetta viileämmäksi kuin ulkolämpötila, kun käytetään ilmalämpöpumppua viilennykseen.

”Kondensaatiota voi kertyä sisäeristykseen. Tähän liittyvää tutkimusta on paljon tekemättä”.

Viilennykseen on olemassa myös monia mekaanisia keinoja, kuten sälekaihtimien ja markiisien käyttö. Lue lisää Taloussanomista.

Ympäri Suomea on tiedossa tapauksia, joissa juomavesi haisee ja maistuu oudolta putkiremontin jälkeen, Helsingin Sanomat kertoi. Kyseessä ovat tietyt Uponorin ja LVI-Dahlin myymät pex-muoviputket, joista irtoaa kemikaaleja veteen.

Mitä kemikaalit tarkalleen ottaen ovat ja onko niistä haittaa terveydelle, siitä ei ole vielä varmaa tietoa. THL:n tutkimusprofessori Hannu Komulainen kutsui seosta Helsingin Sanomissa “melkoiseksi cocktaliksi” ja suositteli joka tapauksessa vaihtamaan putket. Ja sehän tulee kalliiksi.

Lue lisää Taloussanomista.

Mitä ilmalämpöpumpulle kannattaisi tehdä? Onko syytä sammuttaa se vai ei?

kysyy Taloussanomat. Yleinen ohjeistus kuuluu, ettei pidä tehdä yhtään mitään (tai tietysti ilmalämpöpumppua pitää huoltaa säännöllisesti). Itsekin noudatan tätä – paitsi, että kyllä olen sammutellut meidän ilmalämpöpumppua jos ja kun pakkanen laskenut -30 lukemiin…

Lue lisää. Lue myös muut kirjoitukset aiheella ilmalämpöpumppu.

Tuleviin remontteihin varautuessa hyvänä apuna voi käyttää oheista käyttöikä -taulukkoa.

Lue lisää aiheesta Taloussanomista.

Ympärivuotisessa käytössä ilmalämpöpumppu säästää 3 000–5 000 kilowattituntia – jos laitetta on käytetty oikein, sanoo Helsingin energian energia-asiantuntija Markku Mannila. Rahassa säästö talvella 2010-2011 oli varmasti 300-600 euron luokkaa talouksissa, joissa on suora sähkölämmitys.

Vinkki:

Suurimmat säästöt syntyvät silloin, kun ilmalämpöpumppu on säädetty oikein.Kylmillä ilmoilla pitää nostaa myös pumpun lämpötila-asetusta ylöspäin, jotta se toimisi täydellä teholla. Yleensä lämmittäjät säätävät kovilla pakkasilla vain varsinaisen lämmitysjärjestelmänsä asetuksia. Ilmalämpöpumpun lämpötila-asetus pitäisi olla noin neljä celsiusastetta korkeampi kuin omakotitalon päälämpöjärjestelmässä. Näin pumpusta saadaan kaikki teho irti.

Lue lisää taloussanomista.

Home ei ole ainoa kodin sisäilman ja terveyden pilaajia. Itse asiassa moni homeremontti voi olla turha, koska huomattavasti useammin syy selittämättömiin oireisiin löytyy lattiasta ja 2-etyyliheksanolista. Tämä hajuton ja vielä vähän tunnettu yhdiste kerääntyy elimistöön ja aiheuttaa homeoireiden tapaisia ylähengitystieoireita.

Näin raflaavasti kirjoitti taannoin taloussanomat.

Tutkimusyritys Ositumin laboratorion toimialajohtaja Merja Mikkosen mukaan 2-etyyliheksanoli on itse asiassa huomattavasti hometta yleisempi sisäilmaongelmien aiheuttaja.

Julkisissa rakennuksissa peräti kolmessa tapauksessa neljästä syy ongelmiin löytyy homeen sijaan 2-etyyliheksanolista.

Nykyiset raja-arvot liian korkeita!

VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija ja työterveyshuollon tekninen asiantuntija Raimo Lajunen hämmästelee jutussa esiintyneiden asiantuntijoiden lausuntoja. Lausuntojen mukaan 2-etyyliheksanolin määrä sisäilmassa on normaali, kun se on alle 10 µg/m. Toimenpiteisiin kehotetaan vasta siinä vaiheessa, kun pitoisuus on 10–15 µg/m3.

Tutkimustemme perusteella sellaisessa tilassa, jonka huoneilmassa on näin korkea 2-etyyliheksanolipitoisuus, on jo vakavia ongelmapaikkoja.

Olen Ositumin laboratorion toimialajohtajan Merja Mikkosen kanssa samaa mieltä siitä, että ongelma on merkittävästi suurempi kuin on edes osattu ajatella.

Lue lisää taloussanomista otsikolla Kohu paisuu: Salliiko Suomi myrkkyasunnot?.