Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin monissa muissa maissa. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea. Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometriä kohden (Bq/m3). Uusien asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että radonpitoisuus pysyy alle 200 Bq/m3.

Vuodelta 2023 olevan STUKin pientalojen mittaustulostaulukon mukaan radonmitattujen kotien keskiarvo on ollut esimerkiksi Helsingissä 155, Lappeenrannassa 201, Tampereella 347 ja Lahdessa 415 Bq/m3. Suomessa suurin sallittu radonmäärä asuintiloissa on 300 Bq/m3.

Mikä radon?

Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan radonista saa keuhkosyövän vuosittain noin 150–270 henkilöä Suomessa.

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä kotien ja muiden rakennusten sisäilmaan. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea.
Altistuminen radonille ei aiheuta välittömiä oireita, kuten yskää tai päänsärkyä, mutta pitkäaikainen altistus aiheuttaa keuhkosyöpää.

Radonmittauksia suositellaan pientaloihin ja taloyhtiöihin

Etätyön myötä kotona ollaan entistä enemmän. Radonmittaus on siksi suositeltavaa tehdä viimeistään nyt myös pientaloissa ja taloyhtiöissä.

Lue myös

• Radonalueet Suomessa
• Meidän radonmittaustulokset vuonna 2011

lähde sustera