Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin monissa muissa maissa. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea. Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometriä kohden (Bq/m3). Uusien asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että radonpitoisuus pysyy alle 200 Bq/m3.

Vuodelta 2023 olevan STUKin pientalojen mittaustulostaulukon mukaan radonmitattujen kotien keskiarvo on ollut esimerkiksi Helsingissä 155, Lappeenrannassa 201, Tampereella 347 ja Lahdessa 415 Bq/m3. Suomessa suurin sallittu radonmäärä asuintiloissa on 300 Bq/m3.

Mikä radon?

Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan radonista saa keuhkosyövän vuosittain noin 150–270 henkilöä Suomessa.

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä kotien ja muiden rakennusten sisäilmaan. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea.
Altistuminen radonille ei aiheuta välittömiä oireita, kuten yskää tai päänsärkyä, mutta pitkäaikainen altistus aiheuttaa keuhkosyöpää.

Radonmittauksia suositellaan pientaloihin ja taloyhtiöihin

Etätyön myötä kotona ollaan entistä enemmän. Radonmittaus on siksi suositeltavaa tehdä viimeistään nyt myös pientaloissa ja taloyhtiöissä.

Lue myös

• Radonalueet Suomessa
• Meidän radonmittaustulokset vuonna 2011

lähde sustera

Säteilyn määrä riippuu siitä miten usein sähkömittari lähettää tietoa. Tutkijan mukaan olisi parempi, jos mittari lähettäisi tietoa vaikka vain kerran päivässä, tällöin päivittäinen sähkömagneettinen säteily olisi vähäisempää.

Tampereen Yliopiston tutkija Mikko Ahosen mukaan mallien välillä on kuitenkin suuria eroja: Osa mittareista kommunikoi sähkön käyttäjän ja sähköyhtiön välillä jopa useita kertoja minuutissa. Stukin käsitys on, että mittarit lähettävät tietoa kerran tunnissa.

- Meidän tietojen mukaan etäluettavat mittarit lähettävät muutaman sekunnin kerran tunnissa, ei sen enempää, Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Lauri Puranen sanoo.

Onko Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomessa siis vain yhdenlaisia etäluettavia sähkömittareita?

- Niitähän on useammanlaisia, mutta tietääkseni niiden lähetysaika on hyvin pieni kaikissa, Puranen sanoo.

Ahosen mukaan kaikki sähköyhtiötkään eivät ole ajan tasalla siitä mitä asentavat.

- Sähköyhtiöt eivät ole ajan tasalla, kun sanovat, että mittarit lähettävät kerran kuukaudessa. Tietyissä tapauksissa sähköyhtiöiden edustajat eivät edes itse tiedä.

Ei ennakkotutkimusta eikä seurantaa

Etäluettavat mittarit on tuotu suomalaisten koteihin ilman ennakkotutkimusta sähkömagneettisen säteilyn määristä. Stukin mukaan tutkimusta ei tarvita.

- Niiden aiheuttama säteily on niin pientä, ettei siinä tarvita mitään ennakkotarkastusta, Puranen sanoo.

- Konsepti on tuotu Suomeen ilman keskustelua, Ahonen kritisoi.

Koska Stukin mielestä etäluettavien mittareiden säteily on vähäistä, niiden toimintaa ja käyttöä ei myöskään seurata jälkikäteen.

- Altistuminen on niin vähäistä, että emme sitä seuraa, Puranen sanoo.

Turun Sanomien mukaan etäluettavat mittarit ovat aiheuttaneet muitakin yllättäviä haittoja. Mittareiden signaalit häiritsevät varsinkin himmentimellä varustettuja valaisimia ja tietyntyyppisten lattialämmityslaitteiden tiedetään menneen epäkuntoon etäluettavan mittarin asennuksen jälkeen. On myös huhuttu rikkoontuneista sähkölaitteista. Lue lisää TS:n uutisesta.

Lue lisää etäluettavan mittarin sähköhaitoista Ylen uutisesta. Ja lue myös Ylen uutinen Etäluettavissa sähkömittareissa tietoturva- ja yksityisyysongelmia.

STUKin mukaan pahin sähkömagneettista säteilyä ihmisille aiheuttava laite on edelleen kännykkä.