Nosti taas karvat itselläni pystyyn lukiessani Ylen juttua “Ei kulutusta, silti laskutetaan – suomalaiset raivoissaan siirtomaksuista“.

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin otsikoilla “Olen hämilläni” ja “Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen“. Suosittelen lukemaan edellä mainitut kirjoitukset, mutta laitetaanpa vielä tähän alle lainaus toisesta tekstistä:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Edellä kuvattu tilanne täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.

Hankittiin tilan sähkönkulutusta ja tuottoa mittaamaan ja näyttämään HomeWizardin P1 Meter. Laite kytketään omaan sähkömittarin asiakasrajapintaporttiin RJ45-kaapelilla ja liitetään omaan WiFi -verkkoon. Laitteeseen on saatavilla erillinen ulkoinen näyttö esim kotiin takan reunalle. Laitteen dataa pystyy lukemaan myös suoraan puhelimella erillisellä sovelluksella.

kuvassa P1-meter. punainen valo kertoo, että laite ei saa luettua dataa portista (kuvanottohetkellä HAN-porttia ei ollut kytketty käyttöön)

Jos mittarissasi ei ole P1-porttia (tunnetaan myös HAN- tai H1 -porttina) niin voit pyytää sähköyhtiöltäsi mittarin vaihtoa (laskuttavat tod.näk. vaihdosta). Lisäksi portti ei oletuksena käytettävissä vaan sen käyttöönotto pitää pyytää/tilata sähkönjakeluverkkoyhtiöltä.

Caruna kertoo portista sivuillaan näin:

Sähkömittarin kotiautomaatioliitäntä eli HAN-portti

Carunan sähköverkon alueella asennettavissa mittareissa on kotiautomaatioliitäntä eli HAN-Portti (Home Area Network). Liitännästä käytetään myös lyhenteitä HAN-, H1- ja P1-portti. HAN-portti sijaitsee sähkömittarin kannessa, keltaisen silikoniläpän alla.

HAN-portin avulla asiakas voi ottaa käyttöön oman päätelaitteen reaaliaikaiseen sähkömittarin tietojen lukemiseen. Tiedot päivittyvät 10 sekunnin välein. Seurattavia mittaustietoja ovat muun muassa kulutus- ja tuotantotiedot sekä vaihekohtaiset tehot.

Laitteen avulla näkee reaaliajassa sähkönkulutustietojen lisäksi myös sähköntuotantolukemat (esim. aurinkovoimala).

Laite: HomeWizard P1 Meter

Mm. facebookissa käydään kovaa keskustelua/huutelua pääasiassa tämän linkitetyn uutisen alla: Kansaa raivostuttanut sähkönsiirtomaksu jää historiaan – onko kyseessä pelkkä silmänkääntötemppu: ”Ei vaikutusta asiakkaan maksamaan hintaan”

Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että nykyinen maksumalli ja kWh-kulutusperusteinen siirtomaksu on vanhanaikainen ja aikansa elänyt. Siirtoverkon ylläpitämisen ja huoltamisen kulut pitäisi kattaa ihan jotenkin muuten.

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin, mm:

• Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen, 13.02.2017
• Sähkölaskut menevät uusiksi, 14.09.2016

Seison edelleen noiden ajatusteni ja kirjoitusteni takana ja toivon, että sähkösiirtomaksut nykyisessä muodossa olisivat kohta historiaa.

En kommentoi sitä, onko siirtomaksujen euromäärä oikein tai väärin. Mutta totean, että hinnoittelun painotuksessa Caruna menee mielestäni kuitenkin oikeaan suuntaan. Painotus siirtomaksussa pitäisi olla vieläkin voimakkaammin kuukausittain perittävässä perusmaksussa ja siirretyn kWh -hinta pitäisi olla lähempänä nollaa.

Perustelut: Nykyinen sähkönsiirron laskutusmalli on kaikin puolin muuta kuin reilu ja tasapuolinen. Nythän käytännössä paljon sähköä kuluttavat maksavat myös vähän kuluttavien talouksien sähköverkon ylläpitokustannuksia ja sähkön saatavuutta.

Yksinkertaistettuna:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Esimerkki toisesta “kupariverkkoa” vaativasta palvelusta: Kiinteän ADSL-liittymän maksu ei perustu siirrettyn datan (sähköverkoissa sähkön!) määrään vaan asiakas maksaa liittymän kuukausimaksua käyttää liittymää tai ei. Asiakas siis maksaa kuukausimaksun vaikka ei käyttäisi liittymää ollenkaan. Asiakas maksaa siitä, että liittymä on hänelle asennettu, haluttaessa käytettävissä, linja kunnossa, verkko ylläpidossa ja tarvittaessa vikatilanteet korjataan.

Miksi siis maksamme sähkön saannin mahdollisuudesta ja sähköliittymästä sen mukaan paljonko käytämme sähköä? Käytännössähän sähköverkko “ei kulu” vaikka sitä käytetään – ei siis makseta kulutuksesta. Perustarve sähköliittymässä on sama riippumatta paljonko kulutamme sähköä: Sähkö on saavavillamme toimivasta sähköverkosta silloin kuin sitä haluamme.

Sähkönsiirron laskutuksen nykymalli on kestämätön ja tulevaisuudessa täysin mahdoton. Tekniikka ja tiede kehittyy ja jatkossa kulutamme entistä vähemmän sähköä. Jatkossa siis kulutamme vähemmän mikä tarkoittaa, että sähkönsiirtoyhtiö saa sähkön siirrosta entistä vähemmän tuloja. Tuloilla taas pitäisi kattaa kuitenkin sähköverkon ylläpito, perusparannukset ja taata vähintään nykyisen tasoinen sähkönsiirtovarmuus. Ihmisten perustarve – sähkönsiirto, sähköliittymät ja sähkösaantivarmuus – eivät häviä mihinkään.

Miten sitten sähkönsiirrosta pitäisi maksaa? Laskutus kapasiteetin mukaan, sähköliittymän koko – eli paljonko liittymä mahdollisesti tarvitsee sähkösiirtoverkkoa sähkön siirtoon – määräisi sähkönsiirtomaksun. Tällä hetkellä käytännössä laskutus pitäisi perustua sähköliittymän sulakekokoon.

Kiinteä kuukausimaksu sulakekoon mukaan voisi kuitenkin olla iso ja jopa vihamielisiä tunteita nostattava muutos. Malli olisi kuitenkin enemmän reilu ja tasapuolinen – sähkönsiirtoyhtiöidenkin olisi helpompi ennustaa ja suunnitella tulevaa sekä panostaa nykyiseen sähköverkkoon ilman huolta siitä, mikä mahdollisesti on sähköverkossa siirrettävän sähkön määrä ja sitä kautta saatavat tulot tulevaisuudessa. Ja mikä tärkeintä – tässä kateellisten naapureiden maassa – paljon kuluttava naapuri ei joutuisi vähän kuluttavan naapurin sähkönsiirron maksumieheksi.

Uusi laki estää laskuttamasta sähkön tiiviistä kilpailuttamisesta

Syyskuussa voimaan tuli uusi sähkömarkkinalaki, jonka mukaan mittarinluenta on aina ilmaista riippumatta siitä, kuinka usein asiakas vaihtaa sähkönmyyjää. Aikaisemmin verkonhaltija pystyi veloittamaan mittarinluvusta myyjänvaihdon yhteydessä, jos edellisestä vaihdosta oli alle vuosi – tosin monet toimijat eivät niin tehneet ennenkään.

Sähkön kilpailuttaminen on netissä nopeaa. Tosin laskussa vain reilu kolmasosa on itse energiaa, jonka pystyy siis kilpailuttamaan. Toinen kolmannes on valtion määräämiä veroja ja sitten viimeinen kolmannes siirtomaksuja, joihin niihinkään ei pysty vaikuttamaan.

Sähkön hinta on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten syyskuun 2011. Ja todennäköisesti pysyvätkin alhaalla, sillä Norjan ja Ruotsin vesivarastot ovat täynnä. Määräaikaisten sopimusten hinnat ovat jopa alhaisempia kuin toistaiseksi voimassa olevat. Se kertoo, että yhtiöt odottavat hintojen laskevan edelleen.

Tuhannet suomalaiset maanomistajat ovat jääneet vaille heille kuuluvia korvauksia sähköyhtiöiltä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on tuhansia sähköpylväitä, jotka seisovat yksityisten maanomistajien mailla ilman voimassaolevia vuokrasopimuksia.

Kirjoittaa Turun Sanomat.

Pelkästään Fortumilla on arviolta 2 000 umpeutunutta sopimusta. Yhtiössä ei ole tarkkaa tietoa vanhentuneiden sopimusten määrästä, sillä paperisten asiakirjojen siirtäminen sähköiseen muotoon on kesken.

Lue lisää Turun Sanomista.

Muutos johtui lähinnä siitä, että vuoden 2011 kaltaisia myrskyjä ja niiden aiheuttamia poikkeuksellisen mittavia sähkönjakelun keskeytyksiä ei vuonna 2012 esiintynyt. Normaaliolosuhteissa sähkönjakelu Suomessa onkin hyvin luotettavaa.

Maaseudulla asuvan sähkönkäyttäjän keskimääräinen keskeytysaika oli viime vuonna noin 4,5 tuntia. Taajamassa keskimääräinen keskeytysaika jäi vajaaseen tuntiin ja kaupungissa se oli noin 10 minuuttia. Pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna keskeytysajat olivat tavanomaisella tasolla.

Suurin osa yksittäisen sähkönkäyttäjän kokemista keskeytyksistä johtui metsässä sijaitseville avojohtolinjoille aiheutuneista häiriöistä. Avojohdot ovat alttiina lumi- ja jääkuormien, kovan tuulen sekä eläinten aiheuttamille häiriöille.

Lue lisää energiateollisuuden sivuilta.