Hankittiin tilan sähkönkulutusta ja tuottoa mittaamaan ja näyttämään HomeWizardin P1 Meter. Laite kytketään omaan sähkömittarin asiakasrajapintaporttiin RJ45-kaapelilla ja liitetään omaan WiFi -verkkoon. Laitteeseen on saatavilla erillinen ulkoinen näyttö esim kotiin takan reunalle. Laitteen dataa pystyy lukemaan myös suoraan puhelimella erillisellä sovelluksella.

kuvassa P1-meter. punainen valo kertoo, että laite ei saa luettua dataa portista (kuvanottohetkellä HAN-porttia ei ollut kytketty käyttöön)

Jos mittarissasi ei ole P1-porttia (tunnetaan myös HAN- tai H1 -porttina) niin voit pyytää sähköyhtiöltäsi mittarin vaihtoa (laskuttavat tod.näk. vaihdosta). Lisäksi portti ei oletuksena käytettävissä vaan sen käyttöönotto pitää pyytää/tilata sähkönjakeluverkkoyhtiöltä.

Caruna kertoo portista sivuillaan näin:

Sähkömittarin kotiautomaatioliitäntä eli HAN-portti

Carunan sähköverkon alueella asennettavissa mittareissa on kotiautomaatioliitäntä eli HAN-Portti (Home Area Network). Liitännästä käytetään myös lyhenteitä HAN-, H1- ja P1-portti. HAN-portti sijaitsee sähkömittarin kannessa, keltaisen silikoniläpän alla.

HAN-portin avulla asiakas voi ottaa käyttöön oman päätelaitteen reaaliaikaiseen sähkömittarin tietojen lukemiseen. Tiedot päivittyvät 10 sekunnin välein. Seurattavia mittaustietoja ovat muun muassa kulutus- ja tuotantotiedot sekä vaihekohtaiset tehot.

Laitteen avulla näkee reaaliajassa sähkönkulutustietojen lisäksi myös sähköntuotantolukemat (esim. aurinkovoimala).

Laite: HomeWizard P1 Meter

Kirjataanpa muistiin: Meillä vaihdetiin (taas) sähkömittari. Edellinen vaihto oli viime kuussa ja nyt vaihdettu mittari oli alusta asti rikki (ainakin näyttö pimeä). Edellinenkin oli kyllä rikki – toivottavasti tämä olisi nyt sitten jo vihdoin ehjä.

Ja kun mittari vaihtui taas niin taas saa tilata HAN -portin käyttöönottoa. Ehkäpä huomenna saadaan dataa ja käppyrää vihdoin…

Lopulta vikaa löytyi enemmänkin. Mittarissa jotain häikkää, mutta myös sähkökaapissa sisällä yhden vaiheen syöttöjohto kuumentunut ja sulanut. Syytä ei löytynyt, johto kuitenkin ollut siellä sellaisenaan koskematta ja ilman muutoksia vuodestan 2007.

No, uudella mittarilla nyt mennään ja kaikki vaiheet käytössä. Tosin uusi mittari pimeä – ilmeisesti näyttö rikki – joten sekin menee vielä kerran vaihtoon…

PS. Samassa sähkökatkossa myös meidän palvelin oli pimeänä useamman tunnin ja palvelutoimittajamme nimipalvelu (DDNS -palvelu ei päivittänyt julkisiin nimipalvelutietoihin meidän uutta osoitetta) toimi miten toimi – seurauksena, että blogimme oli hukassa nimipalveluilta liki vuorokauden

MIINUSTUNNIT

Viime vuonna nähtiin yhä useammin tilanteita, jossa sähköpörssin tuntihinta oli miinuksella. Miinushintaiseen sähköön vaikuttaa etenkin tuulivoima – tai se kun sitä on eli tuulee hyvin. Vuonna 2022 miinustunteja oli Energiateollisuuden mukaan vain 22. Viime vuonna 2023 miinustunteja oli jo 467!

Periaatteessa siis aurinkovoiman tuottaja voi joutua maksamaan tuottamastaan ylijäämäsähköstä. Eli miinustunteina tuotettu sähkö vähentää ylijäämätuotannosta maksettavaa kuukauden keskihintaa. Miinustunteina olisikin siis järkevämpää olla tuottamatta, eli sammuttaa kokonaan aurinkovoimalan tuotanto ja käyttää sen sijaan halpaa sähköä suoraan verkosta.

Toistaiseksi negatiivisia tunteja on ollut suhteellisen vähän päiväsaikaan, jolloin siis myös aurinkopaneelien tuotto on suurimmillaan. Jatkossa kuitenkin tuulivoiman kasvava tuotanto voi vaikuttaa siihen, että negatiivisten tuntien määrä lisääntyy myös päiväsaikaan huomattavasti.

VARTTIHINNOITTELU

Toinen varjostava uhka on pörssisähkön hinnoittelun siirtyminen niin sanottuun varttihinnoitteluun. Tämänkin muutoksen taustalla on tuuli- ja aurinkovoiman kasvu ja sähköntuotannon muuttuminen entistä vaihtelevammaksi.

Nykyisen pörssisähkön tuntihinnoittelun sijaan tulevat ensi vuonna 15 minuutin hinnoittelujaksot, joiden avulla sähköntuottajat ja sähkön ostajat pystyvät säätelemään toimintaansa markkinoilla entistä tarkemmin.

Mitä tämä muutos sitten tarkoittaa sähkön pientuottajalle?

Nykyisin ollaan tuntinetotuksessa eli saman käyttötunnin aikana kulutetusta sähköstä vähennetään saman tunnin aikana syntynyt aurinkosähkön pientuotanto.

Kun sähköä ostetaan, maksetaan energian lisäksi sähkön siirrosta sekä sähkövero ja arvonlisävero. Omalla tuotannolla välttyy maksamasta sekä sähköenergiasta, sähkön siirrosta että veroista.

Kun aurinkosähköä myydään, saadaan korvausta vain myydystä sähköenergiasta, josta vähennetään sopimustyypistä riippuen sähköyhtiön veloittama marginaali. Hinnoittelu seuraa yleensä spot-hintaa.

Tämän takia pientuottajalle on useimmiten edullisempaa kuluttaa itse tuottamansa sähkö kuin myydä se jakeluverkkoon.

Jatkossa siirrytään varttihinnoitteluun, jolloin suurimman kulutuksen ajoittaminen paneelien parhaimpaan tuottoon käy hankalammaksi tai ainakin se vaatii aktiivista seurantaa. Tällöin pientuottaja saattaa päätyä ostamaan sähköä entistä enemmän.

Mm. facebookissa käydään kovaa keskustelua/huutelua pääasiassa tämän linkitetyn uutisen alla: Kansaa raivostuttanut sähkönsiirtomaksu jää historiaan – onko kyseessä pelkkä silmänkääntötemppu: ”Ei vaikutusta asiakkaan maksamaan hintaan”

Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että nykyinen maksumalli ja kWh-kulutusperusteinen siirtomaksu on vanhanaikainen ja aikansa elänyt. Siirtoverkon ylläpitämisen ja huoltamisen kulut pitäisi kattaa ihan jotenkin muuten.

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin, mm:

• Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen, 13.02.2017
• Sähkölaskut menevät uusiksi, 14.09.2016

Seison edelleen noiden ajatusteni ja kirjoitusteni takana ja toivon, että sähkösiirtomaksut nykyisessä muodossa olisivat kohta historiaa.

Kuvassa tilannehuoneen kuvaa siitä mitä myrskytuhot teki sähkönjakelulle keväällä 2014.

Suomalaisten sähkölaskuihin on tulossa kymmenien eurojen muutoksia. Toisten maksamat vuosimaksut kallistuvat prosenteissa rajusti, toisten halpenevat. Muutoksen tarkkaa ajankohtaa ei vielä ole tiedossa, mutta sitä valmistellaan sähkön jakeluyhtiöissä ja alan etujärjestössä Energiateollisuudessa. Ala odottaa uutta hinnoittelua viimeistään viiden vuoden tähtäimellä.

Ala haluaa muutosta, koska alueellisten sähköverkkoyhtiöiden täytyy mitoittaa sähköverkosto ja tehdä verkkoinvestoinnit kulutuspiikkien mukaan. Verkkoa on myös ylläpidettävä riippumatta siitä, miten paljon kuluttajat sähköä tarvitsevat tai mitä siitä maksavat.

Sähkömittarit mahdollistavat tehopohjaiseen hinnoitteluun siirtymisen vaikka heti, mutta jakeluyhtiöt pelkäävät asiakkaiden reaktioita. Varsinkin ensimmäiseltä yhtiöltä kysytään rohkeutta, sillä vaarassa on oma ja koko alan maine. Lue lisää Tekniikka&Talous -lehdestä.

Ajatustasolla muutos tuntuu järkevältä ja reilulta sillä kyllähän se kaapelin ylläpito ja korjaus maksaa sen saman riippumatta siitä paljonko sitä pitkin sähköä kuluttajalle toimitetaan. Ajatustasollahan nyt paljon sähköä kuluttavat maksavat myös muiden vähän sähköä kuluttavien verkkoa ja ylläpitoa (paljon kuluttavat maksavat paljon siirtomaksua, joilla korjataan ja ylläpidetään koko sähköverkkoa).

Eilen illalla tuhersin etuoven listoja kasaan puoliksi rikkinäisellä sirkkelillä. Listojen maalaamisen jälkeen päätin vielä koettaa onnea sähkökaapin kyljessä. Tuollaista tuli – kai tuosta vielä hyvää tulee ja toivottavasti siistimpää kuin aiemmin.

siinäpä ne siinä sulassa sovussa. vasemmalla vanha hyvin palvellut rauta virrattomana ja oikealla uusi peto työssään…

Mittausaika oli varsin lyhyt – 121 tuntia – mutta antanee kuitenkin kuvaa kulutuksesta. Mittauksen aikana sähköä kului 5 kWh. Koko mittausajan kaikki laitteet olivat päällä.

Mittausaika noin 5 päivää. Eli sähkönkulutus oli n. 1kWh / päivä. Euroissa kulutus (siirto+energia) siis noin 12-13 senttiä päivässä. Kuukausikulutus noin 30kWh eli noin 3,6 euroa. Vuosikulutus olisi siis luokkaa 40-50 euroa.

Edellisen raudan aikana kuukausikulutukseksi laskin noin 7,5 euroa ja vuosikulutus olisi ollut silloin 86 euron hujakoilla. Lue myös mitä kirjoitin kun vuosi sitten mittailin kulutusta edellisen kerran.

Nyt tiedossa kuitenkin oli, että uusi rauta sähköpihimpi kuin vanha. Komponentit kun hankin osaksi sen mukaan miten kuluttavat sähköä. Pyrin valitsemaan vähän kuluttavia komponentteja. Yllätyin kuitenkin kuinka paljon vähemmän kuluttavat vaikka nyt koneesta löytyy tehoa moninkertainen määrä vanhaan rautaan verrattuna. Lämpöäkin syntyy konehuoneeseen entistä paljon vähemmän (luonnollisesti) ja palvelin on hiljainen kuin mikä. Niin se tekniikka kehittyy.

Testasin vielä lopuksi vanhan raudan sähkönkulutusta. Käynnistin virrat, mutta käytännössä on “työttömänä” joten sitä ei kuormita mikään. Idle -kulutus on siinä kuitenkin aika kova verrattuna uuteen palvelimeen. Hetkellinen kulutus sähkönkulutusmittarissa nousi 44kWh:sta 129kWh:iin. Eli vanha rauta nosti kulutusta 85kWh. Tuo pohilla ollut 44kWh siis on UPS:n takana olevien ADSL modeemin, WLAN -tukiaseman ja uuden tomstown -raudan kulutus.

Uusi laki estää laskuttamasta sähkön tiiviistä kilpailuttamisesta

Syyskuussa voimaan tuli uusi sähkömarkkinalaki, jonka mukaan mittarinluenta on aina ilmaista riippumatta siitä, kuinka usein asiakas vaihtaa sähkönmyyjää. Aikaisemmin verkonhaltija pystyi veloittamaan mittarinluvusta myyjänvaihdon yhteydessä, jos edellisestä vaihdosta oli alle vuosi – tosin monet toimijat eivät niin tehneet ennenkään.

Sähkön kilpailuttaminen on netissä nopeaa. Tosin laskussa vain reilu kolmasosa on itse energiaa, jonka pystyy siis kilpailuttamaan. Toinen kolmannes on valtion määräämiä veroja ja sitten viimeinen kolmannes siirtomaksuja, joihin niihinkään ei pysty vaikuttamaan.

Sähkön hinta on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten syyskuun 2011. Ja todennäköisesti pysyvätkin alhaalla, sillä Norjan ja Ruotsin vesivarastot ovat täynnä. Määräaikaisten sopimusten hinnat ovat jopa alhaisempia kuin toistaiseksi voimassa olevat. Se kertoo, että yhtiöt odottavat hintojen laskevan edelleen.

Mittausaika ollut nyt 7427 tuntia ja mittausaikana kulunut sähköä 747.2 kWh. Sähköä kuluttamassa oli siis tomstown -palvelimen lisäksi monitori (päällä vain satunnaisesti huoltotöissä), APC UPS, ADSL ja WLAN -reititin. Käytännössä koko mittausajan laitteet olivat päällä poislukien monitori (joka päällä vain hyvin satunnaisesti).

Mittausaika oli noin 309,5 päivää. Tekee siis reilut kymmenen kuukautta. Euroissa kulutus noin 75 euroa – kuukautta kohden siis meidän tietoliikennelaitteet ja palvelin kuluttavat noin seitsemän ja puoli (7,5) euroa.

Päiväkulutus noin 2,4 kWh ~ 25 senttiä. Vuosikulutus olisi noin 860 kWh ~ 86 euroa. Keskiarvona tunnissa kulutus noin 101 wattia. Mielestäni ei ihan hirveän paha…

Edellisen kerran mittailin samaa asiaa elokuussa 2010.