Syksyn lehdet ja muu puutarhajäte voidaan hävittää omalla tontilla kompostoimalla. Kompostoinnin aikana jätteestä kypsyy erinomaista maanparannusainetta omassa puu-tarhassa käytettäväksi. Puutarhajätteet, kuten lehdet, haravointijäte, naatit, risut ja leikkuujäte on helppo kompostoida eris-tämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa.

Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipi-toisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Puolivalmis talousjätekomposti on hyvä lisä puutarhakompostiin ja sitä voidaan laittaa ohuina kerroksina muun jätteen kanssa vuorotellen, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Muista kastella puutarhakompostia

Puutarhajätteessä on itsessään hajotustyötä tekeviä bakteereja, sieniä ja sädesieniä. Lisäksi hajo-tustyössä on mukana lieroja ja runsas joukko erilaisia pieneliöitä. Pieneliöiden hajottaessa puutarha-jätettä muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta.

Kompostijätteen lahoamista nopeutetaan lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kom-postoituakseen lisäravinteita.

Toiminnallaan pieneliöt tuottavat kompostiin lämpöä. Mitä lämpimämpi komposti on sitä nopeam-min puutarhajäte hajoaa. Pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on sitä tasaisemmin kom-postimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10?20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Komposti-massasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1-2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.

Tautiset kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin

Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutar-hakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan.

Toimivaan lämpökompostoriin saa laittaa

• muumiotautisia omenoita
• rupisia perunan mukuloita
• ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
• lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
• herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
• nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
• äkämäpunkkisia herukan oksia
• punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
• härmäisiä lehtiä ja versoja
• ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita

Älä laita kompostoriin

• möhöjuurisia juuria tai multaa
• kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
• peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
• pahkamätäisiä sipuleita
• rengasmätäisiä perunoita
• juureskellarin jätteitä keväällä
• juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä

On tärkeää, että kasvitautien ja tuhoeläinten vaivaamat kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin. Silppua ja peitä ne kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin, kiteyttää Kerttula.