No niin, pikkuhiljaa alkaa asia selvitä. Eduskunnan ympäristövaliokunta on saanut valmiiksi oman mietintönsä uusista jätevesisäännöksistä ja maaseudun jätevesisotkuun saadaan siis vihdoin ratkaisu – vai onkohan tämäkään lopullista?

Eilen kuitenkin varmistui, että vaatimuksia haja-asutusalueiden jätevesien puhdistuksesta lievennetään hieman. Tulevalla lainmuutoksella vapautetaan 68 vuotta täyttäneet uusista jätevesimääräyksistä. Vapautus ei kuitenkaan koske vapaa-ajan asuntoja tai tulevaisuudessa rakennettavia rakennuksia. Rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla kunnat voivat kuitenkin antaa tiukempia määräyksiä.

Pääsikö valtio nyt pälkähästä?
Jätevesiasetuksen höllentäminen päästää valtion pälkähästä korvausvaatimuksilta. Näin arvioivat sekä ympäristöministeriö että eduskunnan ympäristövaliokunta.

Muutokset eivät ole niin olennaisia, että ne muuttaisivat jo tehtyjen investointien kannattavuutta. Kenellekään ei ole aiheutunut haittaa. Jos on tehnyt vanhojen säädösten mukaan investoinnin lähiympäristöönsä, sitä ei voi laskea haitaksi

ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) sanoo. Edellinen lainaus Kauppalehdestä.

Asia menee näin:

Eduskunnan perustuslakivaliokunta muuttaa hylätyn asetuksen laiksi vanhoilta pohjilta. Sekään ei vielä riitä, vaan muutos tapahtuu siten, että jätevesien puhdistusvaatimuksia lievennetään.

Miksi näin? Vastaus on yksinkertainen.

Pyrkimys ei enää olekaan luonnonsuojelu, vaan tavoitteena on eliminoida vahingonkorvausvaatimukset, joita aiemman asetuksen pohjalta syntyisi, jos ympäristökeskuksen hyväksymät laitteet eivät toimi kuten pitäisi. Tähän päästään lieventämällä jätevesien puhdistustasoa. Tuloksena on kaksinkertainen vahinko. Ensinnä huonosti toimivat laitteet pysyvät käytössä. Toiseksi nyt laillistetaan uudet, vielä tehottomammat laitteet. Asian ydin on, että ympäristöhallinto välttyy kiusallisilta vahingonkorvausvaatimuksilta.

En sitten politiikka – vai voiko jo sanoa saippuaooppera?

Kysymys on ensi sijassa poliittisesta synninpäästöstä keskustalaiselle ministerille ja kansliapäällikölle, vaikka jätevesiasetuksen juuret ovat kyllä aiempien ministerien aikaisia tuotteita. Sallimalla asetuksen ministeri Lehtomäki meni edeltäjiensä takuunaiseksi. Kokoomus ja vihreät sallivat uuden käänteen siksi, ettei kepu heittäydy hankalaksi jossain muussa asiassa.

Lue lisää Jarmo Virmavirran blogista.

Saattaa syntyä korvausvelvollisuus, jos asetusta muutetaan olennaisilta osin, ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) myönsi tänään IS:lle.

Kuinka suurta joukkoa oikeus hakea korvauksia koskee, siihen Lehtomäki ei järjestämässään tiedotustilaisuudessa ottanut kantaa. Arvion tekeminen oli mahdotonta, sillä Lehtomäki ei tiennyt, kuinka moni on jo ehtinyt hankkia asetuksessa edellytetyn pienpuhdistamon.

Edellinen lainattu Ilta-Sanomista – lue koko uutinen IS:sta.

Keskustan Jarmo Korhosella on asiasta selkeä mielipide:

- Tässä tehdään järjetöntä ratkaisua. Asetuksen osalta tarvittaisiin kokonaan uudelleenarviointia.

Lehtomäki sanoi Aamulehdessä, että jätevesijärjestelmänsä tunnollisesti jo uusineilla ei ole syytä katkeruuteen. Asetus sinänsä ei muutu, vain sen toimeenpanoaika pitenee. Hän myöntää, että ongelmiin olisi voitu puuttua aiemminkin. Asetus säädettiin kesällä 2003, jolloin ympäristöministerinä oli Jan-Erik Enestam (r). Hänen mielestään ongelma on, että jätevesijärjestelmien uusimiskustannukset ovat luultua suuremmat.

-  Tiedot, joihin asetus perustuu, ovat osoittautuneet virheellisiksi. Kustannukset ovat nousseet muun muassa siksi, että kunnat ovat kiristäneet vaatimuksiaan ennakoitua tiukemmiksi.