Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,9 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asuntojen ostaminen halpeni ennakkotietojen mukaan 0,3 prosenttia vastaavana ajanjaksona. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,6 prosenttia ja asuntojen ostaminen kallistui 0,3 prosenttia.

kuva tilastokeskus

Lue lisää tilastokeskus

Vuokrien kasvu on ollut myyntihintoja hillitympää 2000-luvulla. Siinä missä asuntojen neliöhintoihin on tullut noin 80 prosenttia lisää, vuokrat ovat kasvaneet vajaat 60 prosenttia. Mainittakoon, että palkat ovat kasvaneet hitusen hitaammin kuin kumpikaan näistä luvuista.

Tyypillinen asuntovelallinen ottaa lainan 30 vuodeksi. Jos asuukin saman ajan vuokralla samassa asunnossa, maksaa vuokralainen asuntonsa hinnan sen omistajalle jopa parikin kertaa.

Kokkolassa 80 neliön kolmio maksaa 150 000–250 000 euroa. Vuokralainen maksaa asunnosta 30 vuoden aikana arviolta noin 320 000 euroa.

Ylen sivuilta löytyvällä laskurilla voit katsoa, miten paljon omistusasuminen maksaa sinulle verrattuna vuokralla-asumiseen.

Lue lisää Yle.

Suomalaisten tärkein varallisuuden muoto on oma asunto. Jatkossa kansa jakautuu köyhiin ja rikkaisiin sen mukaan, missä tuo asunto sijaitsee. Kasvukeskuksissa asunnon arvo pysyy tai kasvaa, syrjäseuduilla kuihtuu.

Syntyperäiset helsinkiläiset ovat hirvittävän hyvässä asemassa

Asunto-omaisuuden kaksijakoinen arvonkehitys on katastrofi paitsi yksittäisille perheille, myös koko yhteiskunnalle. Suomalaiset eivät saa muutettua asuntoaan rahaksi eivätkä pysty muuttamaan sinne, missä työtä on.

“Syntyperäiset helsinkiläiset ovat hirvittävän hyvässä asemassa – varsinkin jos suvussa on asuntovarallisuutta kolmen tai neljän sukupolven ajalta. Nykyisiltä kalliilta vuokramarkkinoilta ei pysty säästämään itseään kiinni omaan asuntoon”, Vihreiden kansanedustaja, asuntomarkkinoita pitkään seurannut Osmo Soininvaara sanoo.

Lue lisää Talouselämä: Asuntovarallisuuden isojako tekee köyhiä ja rikkaita. Lue myös Suomessa on pian tuhansia koteja, joilla ei ole vakuusarvoa lainkaan

Lapsiperheelle sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen maksaa eniten Helsingissä ja Espoossa, noin 1 900 (€/kk). Näissä omakotitalon asumismenoissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläistaloudelle edullisimmat kaupungit ovat sen sijaan Oulu ja Seinäjoki (350 €/kk).

Kaupunkivertailussa 120m2 omakotitalon (sähkö) asumiskulut olivat kovimmat Helsingin ja Espoon jälkeen mm. Vantaalla, Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä.

Omakotitaloissa verojen osuus on peräti 39 prosenttia, vaikka näissä hoitokuluissa (asumismenoissa) ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Suurimmat veroerät omakotitalossa ovat kiinteistövero sekä sähkön yhteydessä maksettavat sähkövero ja arvonlisävero. Eniten omakotiasuja maksaa veroa sähköstä (52%). Sitten kiinteistövero (35%), vesimaksut (10%) ja jätehuolto (3%).

lähde: Suomen Omakotiliitto

Miten asuntotulo sitten määritellään:

Asuntotuloa saadaan kun asunnon markkinahintaisesta vuokrasta vähennetään kotitalouden lainakorot ja muut välittömät asumismenot.

Asuntotulo kirpaisisi todennäköisesti eniten etenkin velattomissa omistusasunnoissa asuvien ja pienituloisten, useimmiten eläkeikäisten tulotasoa, koska asunnon hankinta rahoitetaan yleisesti lainalla ja lainapääoman pieneneminen ja takaisinmaksu ajoittuvat myöhempään ikään. Tällöin asumismenot vähenevät ja asuntolainan korot eivät enää pienennä saatua asuntotuloa. Lisäksi asumisväljyys lasten lähdettyä kotoa on korkeimmillaan ja siten kulutusyksikköä kohti laskettu asuntotulo on suurempi kuin aiemmin.

Lue aiheesta lisää TalousSanomista otsikolla 970 e/kk – näinkö tienaat kodillasi?

VATT:n laskelman mukaan valtio menettää kahden miljardin euron verotulot, kun asuntotuloa ei veroteta:

Henkilöverotuksessa suurimman verotuen muodostaa asuntotulon verovapaudesta, kaksi miljardia euroa. 1,2 miljardia euroa muodostuu oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta.

• energiaverojen korotus: lämmityskuluihin satoja euroja lisää
• ruuan kallistuminen, paikoin jopa 10%
• uusi makeisvero, 75c/kg
• polttoainemuutos 95E–E10
• kunnalliset verot ja -palvelumaksut
• jätemaksu, n. 7%
• vesimaksu

Ensi vuonna 49 kuntaa nostaa veroprosenttiaan. Esimerkiksi Helsingissä veroprosentin nosto vie keskituloiselta asukkaalta kolmisensataa euroa vuodessa.

Energiaveroihin vuodenvaihteeksi odotettu tasokorotus iskee kipeimmin pientaloissa asuviin. Maakaasu-kaukolämmön, oman öljykattilan tai suoran sähkölämmityksen varassa oleva pientaloasuja saa pulittaa ensi vuonna 200–400 euroa enemmän kuin nyt.

Myös autoilu kallistuu. 95E-bensiinilaadun tilalle myyntiin tulee etanolisekoitus E10, jota moni auto kuluttaa hieman enemmän kuin perinteistä ysiviitosta. Uutuusbensan litrahinnoittelukin on vielä arvoitus. Ja jos ajokki ei jostain teknisestä syystä voi käyttää E-kymppiä niin sitten joudutaan jatkossa ostamaan kalliimpaa 98-bensiiniä.

Pienemmissä kunnissa omakotitalojen jäteastioiden tyhjennyskerta tulee maksamaan ensi vuonna muutama kymmenen senttiä enemmän kuin nyt.

Vedestäkin tulee monessa kunnassa kalliimpaa. Omakotitalossa asuvan perheen vesimaksu nousee muun muassa Espoossa keskimäärin 2,23 eurolla kuukaudessa ja Kauniaisissa 1,61 eurolla kuukaudessa.

Elintarvikkeet kallistuvan tämän talven aikana nopeasti, jopa 3,7 prosenttia. Eniten kallistuisivat viljatuotteet kuten leipä.

Suomessa valtio iskee ensi vuonna myös makeannälkäisten ihmisten lompakoihin. Uusi makeisvero haukkaa esimerkiksi jokaisen karkkipussin, jäätelötuutin ja suklaapatukan hinnasta pienen siivun valtion kassaan. Veron suuruus on 75 senttiä kilolta. Virvoitusjuomalitrastakin valtio imaisee ensi vuonna 7,5 sentin veron.

Lähteenä TalousSanomat.

Selvityksessä oletettiin, että huoneiston ostaneella on velkaa 85 prosenttia asunnon hinnasta eli vajaa 200 000 euroa ja velan korko viitekorkoineen ja marginaaleineen on 2,2 prosenttia.

Asumisoikeusasunnon omistajalta oletettiin vastaavasti löytyvän 15 prosentin omarahoitusosuus säästettynä, jolloin tarvetta lainalle ei ole.

Näillä oletuksilla vuokralaisen asumiskulut vuodessa nousivat 11 040 euroon ja omistusasujan peräti 13 184–14 918 euroon. Asumisoikeusasuja selvisi 9 003 euron vuosikustannuksilla.

Lue koko artikkeli Näin paljon maksaa asumisoikeusasuminen

Nykyisin epäsuhtaa aiheuttaa se, että vuokranantajan saamaa vuokratuloa verotetaan. Sen sijaan asuntolainan koroista saa verovähennystä, myyntivoittoa ei veroteta ja omistusasuminenkin on verotonta.

Kirjoittaa Tuukka Saarimaa väitöskirjassaan. Väitöskirja on osa laajempaa Asumisen talous -hanketta, jossa tutkittiin verojen, tukien ja sääntelyn vaikutuksia asuntomarkkinoilla. Aiheesta kirjoitti tänään Iltalehti otsikolla “Verokarhu suosii Suomessa omistusasujaa“.