Kytkin meidän kanalan lämmityksen pois päältä sunnuntaina 8. helmikuuta 2026 kun viimeiset kaksi kanaa lähti eläkepäiviä viettämään uuteen kotiin…

Nyt aika katsoa mennen talven lämmityskustannuksia kanalan osalta. Lämmitys laitettiin päälle 18. marraskuuta 2025. Tee se itse -taloautomaation -kiitos kiitos ja taputus omaan selkään- meidän kanala lämpesi jälleen menneen talven kellontarkasti ja sähköä tuhlaamatta. Automaation ansiosta sähkökulutusta on myös äärimmäisen helppo seurata ja laskea. Jokainen lämmityskerta kestoineen löytyy automaation lokista.

Kanalan lämmityksestä vastaa 600W matalalämpöpaneeli, joka aloitti kanalan sisätilan lämmittämisen automaation ohjaamana 258 kertaa menneen talven aikana. Ensimmäisen kerran automaatio käynnisti lämmityksen marraskuussa 18.11.2024 kello 10:40 ja viimeisen kerran helmikuussa 8.2.2025 kello 13:40. Keskimäärin lämpöpaneeli oli päällä 87 minuuttia per lämmityskerta.

Koko talven 2025-2026 aikana matalalämpöpaneeli oli päällä ja lämmitti kanalaa 375 tuntia ja 12 minuuttia. Kanalan lämmittämisen sähkönkulutus talven ajalta oli 225 kWh (lämmittimen teho 0,6kWh). Rahassa 33,46 euroa (**).

Alla taulukkona Kanalan lämmitystilastoa menneiltä talvilta:

** Laskennassa käytetty sähkön hintana keskiarvoa / arviota, jossa sänköenergia ja sähkön siirto olisi yhteensä 0,15 eur/kWh.

Lue lisää:

• Miten kanalan lämmitys toteutettu tai
• Kotiautomaatiota edullisesti
• Tai tutustu miten meidän tee-se-itse taloautomaatio toteutettu
• Kanalan lämmityskuluista talven 2014-2015 osalta
• Kanalan lämmityskulut talvi 2015-2016
• Kanalan lämmityskulut talvi 2016-2017
• Kanalan lämmityskulut talvi 2017-2018
• Kanalan lämmityskulut talvi 2018-2019
• Kanalan lämmityskulut talvi 2019-2020
• Kanalan lämmityskulut talvi 2020-2021
• Kanalan lämmityskulut talvi 2021-2022
• Kanalan lämmityskulut talvi 2022-2023
• Kanalan lämmityskulut talvi 2023-2024
• Kanalan lämmityskulut talvi 2024-2025

Asiaa on helpompi hahmottaa esimerkkien kautta. Otetaan esimerkkitapaukseksi talous, jonka vuosikulutus olisi 20 000 kWh. Tällöin talousvettä lämmitetään 6000 kWh vuodessa. Jatketaan olettamaa – vesi lämmitetään pörssisähköllä. Ja jos varaajaa lämmitetään koko ajan niin sähkön hinta ja kustannus on lähellä pörssisähkön keskihintaa. Vuonna 2023 pörssisähkön keskihinta oli 6.67 snt/kWh (sis. alv) [lähde sahkoa.io]. Tällä olettamalla saadaan veden lämmityksen hinnaksi 400,20 (6000kWh x 6,67senttiä) euroa vuodessa.

Oletetaan, että pörssisähkörele ohjaa sähkökulutuksen yöaikaan – yösähkön keskihinta vuonna 2023 oli 4.13 snt/kWh. Tällä olettamalla saadaan veden lämmityksen hinnaksi 247,80 euroa. Jo pelkästään tässä kohtaa säästö vuositasolla 152,40 euroa.

Vuorokauden edullisimmille tunneille (lähelle nollaa) ohjaamalla ja rajoittamalla veden lämmitys kalliimpien pörssisähkötuntien ulkopuolelle säästetään vieläkin enemmän euroja. Jos lasketaan pörssisähkön keskihinnalla 1 snt/kWh olisi veden lämmityskustannukset 60 euroa – säästöä alkuperäiseen jo 340 euroa!

Huom! Edellisessä on käsitelty ja otettu huomioon ainoastaan sähkön energiahintaa – lisäsäästöä mahdollista myös hankkia siirron osalta keskittämällä kulutus yöaikaan, jolloin sähkön siirtohinta päivää edullisempi.

Lue myös:

• Yle: Pienelle huomiolle jäänyt kapine voi säästää isoja summia sähkölaskusta
• Themo: Themo DIN pienentää lämmityksen sähkönkulutusta kahdella tavalla

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin otsikoilla “Olen hämilläni” ja “Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen“. Suosittelen lukemaan edellä mainitut kirjoitukset, mutta laitetaanpa vielä tähän alle lainaus toisesta tekstistä:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Edellä kuvattu tilanne täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.

Tehtiin hevostalliin uusi heinäkatos syksyn ja talven myrskyihin heinäpaaleja pahimmalta suojaamaan. Katos tehtiin kesän -24 aikana ja valmista tuli heinäkuun lopussa. No, mitäs se sitten maksoi? Alla tavaralistaa kustannuksin.

pilarikenkä 100x70 6kpl               53,94
pilariharkko 240x240x190 9kpl         26,91
oiva-sementti 20kg                     6,95
22x50 sahattu lankku                   2,48
lankku prof 47x100 vajaasärmä 4kpl    30,64
lauta prof 22x100 vajaasärmä 11kpl    45,64
parru prof 100x100x4200 5kpl         118,96
kulmalevy 14kpl                       18,06
ankkurinaula                           6,39
jakorasia                              3,19
palkkikiinnike 210mm 14kpl            15,26
kattopelti 5kpl                      243,25
22x100 sahattu 21,6m                  14,90
warma seinällenostopelti             113,97
peltikattoruuvi kilotavara             3,82
detroit kuivabetoni 25kg              30,00
harju poistorasia pinta-as             9,98
ledrafik valonheitin 2kpl             23,80

                               yht.  768,14 €uroa

Muutakin heinäkatoksen rakentamisessa käytettiin ja löydettiin tontilta omista kätköistä, joten niistä ei suoria lisäkuluja tässä kohtaa… No, muut hyödynnetyt materiaalit (tässä kohtaa ei lisäkuluja):

2kpl hirsi pituus 550cm
puuruuveja/-nauloja
peltikattoruuveja
kulmarautoja
soraa/hiekkaa
puutavaraa 22x100 ja 50x100
punainen punamulta maali
valkoinen vinha maali
maalipensselit

Yhteenvetona todettakoon: Uusi heinäkatos noin 12 neliötä. Materiaalit yms. yhteensä 768 euroa. Eli heinäkatos maaleineen maksoin noin 64 euroa neliöltä. Työ tehtiin kaikki itse, joten sen osalta tuli taas pistettyä rahaa pankkiin ja paljon

Aiheesta voi lukea lisää otsikolla heinäkatos.

Suomessa talot on rakennettu niin, että -20 asteen pakkasessa ja +20 asteen sisälämpötilassa lämmitykseen tarvitaan maltillisesti tehoa – esimerkiksi, jos talo pysyy lämpimänä 6 kW:n sähkölämmitysteholla -20 asteen pakkasessa, tehoa tarvitaan 0,15 kW yhden lämpötila-asteen eroa kohti. Saman verran tehoa suhteessa lämpötilaeroon tarvitaan myös kesällä jäähdytettäessä.

Meillä on viilennetty asuntoa nyt kovimmilla helteillä keskimäärin viisi astetta alaspäin. Eli yleensä jostain 28-29 tuonne hellekeleillä jo hyvinkin sopivalta tuntuvaan 23 asteeseen.

Jäähdytystehoa tarvitaan 1,5 kW, jos halutaan tulla +30 asteen tuskaisesta hellekelistä kymmenen astetta alaspäin. Sähkön menekissä se tarkoittaa 0,208 kW eli kahden 100 watin lampun tehoa. Tämä luku saadaan jakamalla jäähdytysteho ilmalämpöpumpun SEER-luvulla, joka kertoo paljonko pumppu tarvitsee suhteessa sähköä jäähdytystehoon nähden. Otetaanpa apuun suositun Hitachi Summit RAK 35 -ilmalämpöpumpun SEER, joka on 7,2.

Jäähdyttämisen kustannusten laskeminen sujuu nyt helposti. Lasketaan kustannukset sen perusteella, että hellettä piisaa 20 päivänä ja jokaisena päivänä jäähdytetään 12 tunnin ajan:

• Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 0,208 kW x 20 vrk x 12 t/vrk = 50 kWh
• Sähkön hinta käytetystä energiasta: 12 c/kWh x 50 kWh = 6 e
• Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,30 e/vrk

Vastaava kulutus meidän Toshiballa (SEER 7.7) käyttäen esimerkin tunnuslukuja (jossa Hitachi):

• Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 47 kWh
• Sähkön hinta käytetystä energiasta: 5,61 e
• Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,28 e/vrk

Edellä kuvatulla laskukaavalla saadaan enemmän todelliset viilennyskustannukset meidän osalta:

Lähtötiedot:

• Laskuissa käytetty meidän nykyistä ilmalämpöpumppua Toshiba Polar 25)
• Toshiba Polar 25 SEER 7.7
• Sähkön hinta noin 12c/kWh
• Jäähdytys noin 5 astetta alaspäin
• Jäähdytys päällä noin 5h/pv

Sähkönkulutus / kustannukset:

• Jäähdytystehoksi saadaan: 1,5kwh / 2 / 7.7 = 0,0974 kW
• Sähkökulutus yksi hellepäivä: 0,0974 kW x 5h/pv = 0,487 kW
• Sähkökulutus viikossa: 7pv x 0,487 kW = 3,409 kW
• Sähkön hinta yksi hellepäivä: 12 c/kWh x 0,487 kW = 6 c/pv

Jos lasketaan puhtaasti ilmalämpöpumpun jäädyttämisen kustannuksia pumpun maksimitehoilla niin Toshiba Polarin osalta päästään seuraaviin kulutuslukuihin. Pumpun nimellinen maksimi jäähdytysteho on 3,5kW. Tämä jaettuna SEER -luvulla (7.7) saadaan sähkönkulutukseksi 0,455 kWh.

Sähkönkulutus / kustannukset (maksimiteholla):

• Jäähdytystehoksi saadaan: 3,5kwh / 7.7 = 0,455 kW
• Sähkökulutus yksi hellepäivä (24 tuntia päällä): 0,455 kW x 24h = 10,91 kW
• Sähkökulutus viikossa: 7pv x 10,91 kW = 76,36 kW
• Sähkön hinta yksi hellepäivä: 12 c/kWh x 10,91 kW = 1,31 €/pv

Voidaan siis todeta, että meidän Toshiba Polar 25 -ilmalämpöpumpulla hellepäivinä viilentäminen maksaa meille vähintään kuusi (6) senttiä mutta enintään 1,31 euroa päivässä. Todellinen lukema olisi todennettavissa energiamittarilla, mutta laskelmillakin todistettavissa todellisen kulutuksen olevan lähempänä alarajaa kuin ylärajaa.

Lue myös:

• Ilmalämpöpumppu säästää rahaa
• Meidän käytössä oleva(t) ilmalämpöpumppu
• Vattenfall – ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen

46,80m 47x100 sahattu [1,25m/m]                58,50 byggmax
25,20m 47x100 sahattu [1,39m]                  35,03 byggmax
43,20m 22x100 sahattu st [0,89/m]              38,45 byggmax
57,60m 22x100 sahattu st [0,99/m]              57,02 byggmax
21,60m 22x100 sahattu [0,69/m]                 14,90 byggmax
21,60m 48x48 mitallistettu [0,95/m]            20,52 byggmax
26,40m 48x48 mitallistettu [1,09/m]            28,78 byggmax
153,0m 22x50 sahattu [0,49/m]                  74,97 byggmax
167,7m 22x50 sahattu [0,49/m]                  82,17 byggmax
10kpl 60x60x40mm kulmalevy [0,60kpl]            6,00 puuilo
7kpl jl20r 1100x2500 rus pelti                202,30 bauhaus
7kpl jl20r 1100x750 rus pelti                  83,30 bauhaus
1kpl kateruuvi 4,8x25 250                      21,90 bauhaus
2kpl ulkomaalisivellin 70mm                     5,80 rtv
1kpl valtti akvacolor ep-perusm 9l             85,90 rtv
1kpl tvt5088 sävytys                           14,70 rtv
1kpl 25m MCMK maakaapeli 2x1,5mm               34,90 Motonet
1kpl valtti akvacolor ep-perusm 2.7L           68,40 rtv
1kpl tvt5088 sävytys                            8,50 rtv
3kpl kytkin pinta 1/6 RVT                      14,97 motonet
3kpl pistorasia pinta 1-osainen                11,97 motonet
3kpl jakorasia 85x85mm MMJ-asennus              7,47 motonet
3kpl emax slim LED valonheitin                 26,97 motonet
1kpl Dobek TC-kiinnike valkoinen 10-14 100kpl   4,90 puuilo
1kpl harju huppuliitin 25kpl                    4,90 puuilo

                                        yht. 1013,22 €uroa

Muuta puuliiterin rakentamisessa käytetty ja siis seuraavat löytyivät omasta varastosta, joten ei lisäkuluja tässä kohtaa.

- painekyllästettyä puutavaraa pohjaan
- vanhoja kellarielementtejä uudelleenkäytetty puuliiterin lattialla
- 100mm halkaisija ilmastointiputkea perustuksiin
- sementtiä (yksi säkki), hiekkaa ja harjaterästä perustuksiin

Lisäksi jouduttiin uusimaan vähän työkaluja:

Metabo KGS 216 M Jiirisaha                    202,40 tooloutlet
ryobi ruuviväännin                            149,00 bauhaus

                                         yht  351,40 €uroa

Yhteenvetona todettakoon: Uusi puuliiteri noin 6 neliötä ja varasto/katos saman kokoinen. Pinta-ala siis yht. noin 12 neliötä. Materiaalit yms. yhteensä 1013,22 euroa. Eli uusi puuliiteri/varasto maaleineen maksoin noin 84,44 euroa neliöltä. Työ tehtiin kaikki itse, joten sen osalta tuli taas pistettyä rahaa pankkiin ja paljon.

Mm. facebookissa käydään kovaa keskustelua/huutelua pääasiassa tämän linkitetyn uutisen alla: Kansaa raivostuttanut sähkönsiirtomaksu jää historiaan – onko kyseessä pelkkä silmänkääntötemppu: ”Ei vaikutusta asiakkaan maksamaan hintaan”

Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että nykyinen maksumalli ja kWh-kulutusperusteinen siirtomaksu on vanhanaikainen ja aikansa elänyt. Siirtoverkon ylläpitämisen ja huoltamisen kulut pitäisi kattaa ihan jotenkin muuten.

Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin, mm:

• Nykyinen sänkönsiirron maksumalli on epäreilu ja virheellinen, 13.02.2017
• Sähkölaskut menevät uusiksi, 14.09.2016

Seison edelleen noiden ajatusteni ja kirjoitusteni takana ja toivon, että sähkösiirtomaksut nykyisessä muodossa olisivat kohta historiaa.

Jos ja kun kiinteistö on kunnallisen jätevedenkäsittelyn piirisssä, joutuukin jo valutetusta vedestä maksamaan huomattavasti enemmän. Kalleinta vettä on Raisiossa (6,14€/kuutio) ja halvinta Pöytyällä (3,35€/kuutio)

Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 litraa/asukas/vrk. Edellisiä hintatietoja tutkaillessa eroa tulee jo enemmän euroissa kuukausikulutuksissa.

Kovimmin kukkarolla käy Raisio, jossa keskimäärin ihminen maksaa vedenkulutuksesta peräti 26,65€/kk. Pöytyäläinen maksaa samasta vesimäärästä peräti 12,11€ vähemmän. Vuositasolla pöytyäläiselle jää siis kukkaroon 145 euroa enemmän kuin raisiolaisella.

Vedenkulutukseen ja sitä kautta omaan vesilaskuun voi parhaiten vaikuttaa omalla käytöksellä/kulutuksella. Esimerkiksi puolittamalla suihkussa viettämän ajan säästää kuukaustasolla jo 930 litraa (oletus käydään kerran päivässä suihkussa). Vuositasolla säästö olisi jo yli 11 kuutiota ja Raision hinnoilla 69 euroa. Ja jos nelihenkisestä perheestä jokainen puolittaa suihkussa vietetyn ajan niin säästö taloudessakin jo rahassa 275 euroa vuodessa.

Ja kuten kuvasta (alla) näkyy, kannattaa suosia pesuautomaatteja ja välttää käsinpesua niin astioissa kuin autoissa.

Kuvakaappaukset viikonlopun TS Koti -lehdestä.

En kommentoi sitä, onko siirtomaksujen euromäärä oikein tai väärin. Mutta totean, että hinnoittelun painotuksessa Caruna menee mielestäni kuitenkin oikeaan suuntaan. Painotus siirtomaksussa pitäisi olla vieläkin voimakkaammin kuukausittain perittävässä perusmaksussa ja siirretyn kWh -hinta pitäisi olla lähempänä nollaa.

Perustelut: Nykyinen sähkönsiirron laskutusmalli on kaikin puolin muuta kuin reilu ja tasapuolinen. Nythän käytännössä paljon sähköä kuluttavat maksavat myös vähän kuluttavien talouksien sähköverkon ylläpitokustannuksia ja sähkön saatavuutta.

Yksinkertaistettuna:

Sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa pääosin ihan yhtä paljon käytettiin sitä sähkönsiirtoon paljon tai vähän. Sähköverkon kapasiteettikin joudutaan laskemaan ja rakentamaan “maksimiarvojen” mukaan. Toisin sanoen, ylläpito/siirto maksaa sen saman käyttää asiakas sähköä paljon tai ei ollenkaan. Nykyisellään sähkönsiirtomaksujen painottuessa kulutukseen asiakas ei maksa sähköverkon ylläpitomaksuja jos ei käytä sähköä. Okei, onhan siellä kyllä se perusmaksukin, mutta sen osuus marginaalinen isossa kuvassa.

No, kuka sen sähköverkon ylläpidon sitten maksaa – aivan, se paljon sähköä kuluttava sähkön siirtomaksuina – jokaisesta kulutetusta kilowatista kilahtaa siirtomaksua ja mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat.

Esimerkki toisesta “kupariverkkoa” vaativasta palvelusta: Kiinteän ADSL-liittymän maksu ei perustu siirrettyn datan (sähköverkoissa sähkön!) määrään vaan asiakas maksaa liittymän kuukausimaksua käyttää liittymää tai ei. Asiakas siis maksaa kuukausimaksun vaikka ei käyttäisi liittymää ollenkaan. Asiakas maksaa siitä, että liittymä on hänelle asennettu, haluttaessa käytettävissä, linja kunnossa, verkko ylläpidossa ja tarvittaessa vikatilanteet korjataan.

Miksi siis maksamme sähkön saannin mahdollisuudesta ja sähköliittymästä sen mukaan paljonko käytämme sähköä? Käytännössähän sähköverkko “ei kulu” vaikka sitä käytetään – ei siis makseta kulutuksesta. Perustarve sähköliittymässä on sama riippumatta paljonko kulutamme sähköä: Sähkö on saavavillamme toimivasta sähköverkosta silloin kuin sitä haluamme.

Sähkönsiirron laskutuksen nykymalli on kestämätön ja tulevaisuudessa täysin mahdoton. Tekniikka ja tiede kehittyy ja jatkossa kulutamme entistä vähemmän sähköä. Jatkossa siis kulutamme vähemmän mikä tarkoittaa, että sähkönsiirtoyhtiö saa sähkön siirrosta entistä vähemmän tuloja. Tuloilla taas pitäisi kattaa kuitenkin sähköverkon ylläpito, perusparannukset ja taata vähintään nykyisen tasoinen sähkönsiirtovarmuus. Ihmisten perustarve – sähkönsiirto, sähköliittymät ja sähkösaantivarmuus – eivät häviä mihinkään.

Miten sitten sähkönsiirrosta pitäisi maksaa? Laskutus kapasiteetin mukaan, sähköliittymän koko – eli paljonko liittymä mahdollisesti tarvitsee sähkösiirtoverkkoa sähkön siirtoon – määräisi sähkönsiirtomaksun. Tällä hetkellä käytännössä laskutus pitäisi perustua sähköliittymän sulakekokoon.

Kiinteä kuukausimaksu sulakekoon mukaan voisi kuitenkin olla iso ja jopa vihamielisiä tunteita nostattava muutos. Malli olisi kuitenkin enemmän reilu ja tasapuolinen – sähkönsiirtoyhtiöidenkin olisi helpompi ennustaa ja suunnitella tulevaa sekä panostaa nykyiseen sähköverkkoon ilman huolta siitä, mikä mahdollisesti on sähköverkossa siirrettävän sähkön määrä ja sitä kautta saatavat tulot tulevaisuudessa. Ja mikä tärkeintä – tässä kateellisten naapureiden maassa – paljon kuluttava naapuri ei joutuisi vähän kuluttavan naapurin sähkönsiirron maksumieheksi.