Kuluttajaliiton mielestä kuntotarkastustoiminta on edelleen sääntelyn ja standardisoinnin osalta kuin villi länsi. Hinnoissa voi olla satojen eurojen erot. Kuluttajalle kuntotarkastusten hintavertailu on työlästä puuhaa. Se, mitä kuntotarkastus-nimisen palvelun teettävä kuluttaja saa ja mitä hän palvelusta maksaa, riippuu paljon tarkastuksia tekevistä firmoista, mutta ennen kaikkea siitä, mitä kuluttaja tilaa.

Kuusi kohtalokasta virhettä

Suomessa käydään asiantuntija-arvioiden mukaan useita satoja hometaloriitoja eri oikeusasteissa ja kuluttajariitalautakunnassa vuosittain. Oikeustaisteluiden seurauksena hometalon ostanut tai myynyt voi joutua koko loppuelämäkseen velkahelvettiin tai menettää käytännössä koko omaisuutensa.

Mitkä kuluttajan tekemät virheet tällaiseen tilanteeseen voivat sitten johtaa? Ainakin nämä:

1. Kuntotarkastuksen kilpailutus ja tekijän valitseminen vain halvimman hinnan perusteella ottamatta selvää tarkastuksen sisällöstä ja tarkastajan osaamisesta.
2. Kuvitelma, että myynti-ilmoituksessa maininta ”kuntotarkastettu” olisi sama asia kuin ”virheetön”.
3. Ottaa kuntotarkastaja, jota välittäjä suosittelee sen enempää miettimättä.
4. Riskirakenteet jätetään tutkimatta kokonaan ja silti tehdään kaupat.
5. Käsitys, että kuntotarkastus pelastaa juridiselta vastuulta.
6. Et ymmärrä kuntotarkastajan raporttia täysin, mutta et siltikään kysy.
7. Osapuolten tiedossa olevia kiinteistön virheitä tai kuntotarkastuksessa havaittuja riskirakenteita ei kirjata riittävän selkeästi kauppakirjaan.

Lue lisää IS Taloussanomat.

Omakotitalokauppoja tehdään vuosittain noin 14 000 kappaletta, ja vain noin puoleen omakotitaloista tehdään kuntotarkastus. Vaikka kuntotarkastus tehdään, silti jopa yli 80 prosenttia jättää kuntotarkastuksessa suositellut jatkotutkimukset tekemättä, selviää Raksystems Anticimexin teettämästä tutkimuksesta.

Ohhoh! Lue lisää Arvopaperista.