Nykymuotoinen rakennusten energiatodistus on herättänyt tyytymättömyyttä rakennusten ja erityisesti omakotitalojen omistajissa.

Sähkö- ja kaukolämpöyhtiöllä on tietoa asiakkaidensa energiankulutuksesta. Tähän tietoon perustuen voidaan laskea eri vuosina ja vuosikymmeninä rakennettujen talojen ominaiskulutustietoa ja ominaiskulutusjakaumia. Myös öljylämmitteisistä rakennuksista voidaan laskea vastaavia ominaiskulutuksia. Tiedot pitää laskea eri ilmastovyöhykkeille. Rovaniemellä lämpöä kuluu tietenkin enemmän kuin Helsingissä.

Tietokanta olisi mahdollista julkaista esimerkiksi ympäristöministeriön sivuilla. Sivuille voitaisiin rakentaa laskuri, johon rakennuksen omistaja voi syöttää talonsa pinta-ala- ja energiakulutustiedot ja sen, miltä vuodelta kulutustiedot ovat sekä rakennusvuoden ja sijainnin. Laskuri ottaa huomioon vuotuisten lämpötilavaihteluiden aiheuttamat lämmöntarve-erot.

Lue lisää Talouselämästä.

Meillä kyllä on olemassa teknologiaa, jolla puuta pystytään polttamaan vähäpäästöisesti. Kaupunkialueella pelletti on ainoa riittävän vähäpäästöinen puuenergian lähde, mutta sekin pitää osata polttaa oikein.

Pahimpia ilman pilaajia ovat kuulemma vanhanaikaiset, klapeilla lämmitettävät kattilat, joissa ei ole vesivaraajaa. Myös vanhat varaamattomat takat tuottavat vaarallisen paljon pienhiukkasia.

Vaarallisen puunpoltosta tekee se tosiasia, että jopa 70 prosenttia poltosta aiheutuvista pienhiukkasista kulkeutuu takaisin sisälle.

Puiden poltto haja-asutusalueilla on kuitenkin perusteltua ja kannatettavaa, mutta alueilla, joissa toimii kaukolämpö, tulisijojen käyttäminen kodeissa on turhaa.

Lue lisää IltaSanomista. Lue myös polta puita oikein.

Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille.

Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämistavan muutoksen myötä määräystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Muutos kannustaa kaukolämmön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön

E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä.

Muutos lisää merkittävästi suunnittelun vapautta. Kokonaisenergia-tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset.

”Uudistus vie rakennusten energiatehokkuussuunnittelun uudelle tasolle ja samalla kannustaa koko rakennusalaa kehittymään. Uudet määräykset luovat täten myös edellytykset rakentamisen laadun paranemiselle”, Vapaavuori summaa.

Noin 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen

Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Investointikustannusvaikutukset ovat pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin. Rakennuskohtaisesti voidaan saavuttaa jopa säästöjä.

Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa joka tapauksessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa.

Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta.