Asennettiin viimeiset pellit heinäkatokseen. Yläreunaan Warman seinällenostopelti ja toiseen laitaan Warman reunapeltiä. Pellit hankittiin Puuilosta.

Reunapelti itse asiassa tarkoitettu huopakatoille, mutta tuo sopi meidän katokseen paremmin kuin peltikatolle tarkoitettu reunapelti.

Sunnuntaina nuoremman isännän ja nuorimman isännän kanssa nosteltiin pellit porukalla paikoilleen.

Viisi kappaletta 110×2500 kokoista peltiä nousi lopulta hyvinkin kevyesti paikoilleen. Nyt saa sade tulla – ja tulihan sitä illalla ja yöllä

Huomasin viime viikolla,että meidän hevostallin vanhat rännit talven jäljiltä huonossa kunnossa ja paikoin tulossa alas…

Olisi varmasti tullutkin alas jos lumikuormaa olisi talvella ollut. Otsalauta (vai mikä lienee), jossa ränni kiinni, irronnut pitkältä matkalta ja sen takaisin saaminen ei ollutkaan kovin helppo homma noin pitkässä rännissä. No, mutta tuli kuntoon ja samalla tuli myös putsattua rännit kurasta.

Esimerkin mukainen määrä InsulSafe® Puhallusvillaa maksaa itsensä takaisin Helsingissä reilussa 2 vuodessa ja Sodankylässä 1,5 vuodessa.

Lue lisää esimerkiksi ISOVER InsulSafe® lämmöneristeestä rakentaja.fi -sivustolta, josta löytyy myös laskuri lisävillan kustannuksista.

Kirjoitin aiheesta edellisen kerran tammikuussa 2015. Tuolloin myös yritimme vähän hahmotella kuvaa miltä se paikallaan näyttäisi. Erilaisia virityksiä – ja aina kovin epäkäytännöllisiksi todettuja – ollaan myös kokeiltu ilman suurempaa visiota tai onnistumista. Alla pressukattoviritelmää vuodelta 2009.

kuvassa pressukatosta tuvelassa elokuussa 2009

No, nyt piirsin  SketchUp -ohjelmistossa rakennekuvat hahmotellakseni vähän miltä se oikeastaan näyttäisi kun täyteen harjakorkeuteen piirretty.

Turvevaraston minimikorkeudeksi sanotaan 4,5 metriä, jotta turverekka pystyy ajamaan sisään ja tyhjentämään kuorman. Näissä kuvissa sisäänajoaukko on valulattiasta poikkipuihin piirretty 4600 cm korkeaksi.

Säännöllisesti tehtynä tarkistuskäynti katolla pari kertaa vuodessa tavallisesti riittää ja on kannattavaa, sillä puiden lehdet ja muut roskat padottavat vettä. Rännin pohjalle makaamaan jäänyt vesi myös ruostuttaa ränniä jopa niin, että se ruostuu puhki. Tällöin vesi pääsee valumaan pitkin talon ulkoverhousta. Rännejä puhdistettaessa kannattaa siis tarkistaa myös niiden kunto. Mikäli ränni on kovin ruostunut, on uusiminen kannattavaa tai lähes välttämätöntä. Huomioi myös, että talven ja kevään aikana katolta pudonneet lumet ja jäät ovat saattaneet vaurioittaa ränniä. Saumat ovat saattaneet aueta ja kaadot muuttuneet.

Muistilista:

• Rännit tulisi tarkastaa ja puhdista kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.
• Tarkista myös rännien kunto ja kiinnitys. Löytyykö ruostetta tai peräti ruostumisen aiheuttamia reikiä?
• Heikkokuntoinen ränni kannattaa yleensä vaihtaa uuteen.
• Puhdista rännien lisäksi myös katto lehdistä ja roskista. Muista myös syöksytorvet.
• Viimeistele puhdistus huuhtelemalla rännit.
• Ole varovainen! Käytä turvavaljaita ja –köyttä.

Lue myös: Nyt on aika puhdistaa talon rännit

Rännien puhdistus on alkukesän perustöitä, mutta se ei riitä. Katolta pitäisi poistaa myös irtoroskat ja elävä kasvusto. Etenkin metsissä, metsän laidassa tai kasvuston joukossa olevalta katolta tulee joka vuosi poistaa ylimääräiset havut ja männynkävyt. Esimerkiksi meidän pihasaunan katto on joka vuosi pakko siivota – niin paljon tulee roskaa metsän puista.

Lisäksi kannattaa tarkistaa, ettei vesi vuoda läpivienneistä. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kahden vuoden sisällä kuitenkin vain joka viides omakotiasukki on huoltanut kattoaan… Eli mars mars katolle siitä!