Laske itse oma E-lukusi

Energiatehokas.fi -sivustolla on linkki laskuriin, jolla voit laskea oman E-luvun toteutuneen mukaan. Mikä E-luku?

Meidän E-luku toteutuneen mukaan (vuonna 2011)

Yritin mahdollisimman todenmukaisesti laskea ko. laskurilla meidän talouden E-lukua. Syötettyäni kaikki tiedot sain seuraavaa:

E-luku eli rakennuksen kokonaisenergiankulutus ohjeiden mukaisesti laskettuna ja säävyöhykkeellä 1 laskennallisesti siirrettynä saisi olla vuonna 2012 enintään 189 kWh/m2,v.

E-luvun enimmäisarvo ei koske vanhoja rakennuksia. Vanhalle talolle voidaan laskea toteutuneita energiakulutuksia ja em. kertoimia käyttäen vertaileva arvo, jolle käytetään nimeä Ev-luku. Meidän kiinteistön Ev-luku on 278 kWh/m2,v.

Näillä lukemilla meidän talouden päästötodistukseen tulisi päästöluokaksi 3, päästöillä 43,1 kg CO2/m2,v.

Laskurin mukaan meillä energiaa kuluu vuodessa 60% lämmitykseen, 37% taloussähköön ja 3% muuhun toimintaan.

Olemme kuitenkin “huono vertailukohde” koska meillä kuluu oleellisesti sähköä myös hevostallilla. Hevostallin sähkönkulutus näkyy kuitenkin samoissa lukemissa ja tallissa on runsaasti valaistusta (mm. ratsastuskenttä), kaksi lämmitettävää huonetta, lämminvesivaraaja ja vesipumppu.

kuvassa esimerkkiä kaukolämpötalosta, jossa lasketaan eri kertoimella lämpö ja talossa käytetty taloussähkö

Yksinkertaisempi tapa laskea

Jos haluaa laskea omaa E-lukua niin se onnistuu myös karvalakkikaavalla, ainakin suoran sähkölämmityksen piirissä olevissa asunnoissa.

Jaa vuoden sähkönkulutus asuntosi neliöillä ja kerro energiamuodon kertoimella. Meillä näin laskien luku olisi 243 kWh/m2,v. Tiedä sitten kuinka todenperäinen luku tällöin asetusten säätäjien mielestä on.

E-luku

rakennukseen ostettu energia x energiamuodon kerroin

Energialähteiden kertoimet:

Sähkö 1,7
Fossiiliset polttoaineet 1,0
Kaukolämpö 0,7
Uusiutuvat 0,5
Kaukojäähdytys 0,4

Lue myös Tekniikka&Talous -lehden (johon linkitetty ylempi kuva) artikkeli Rakentamisen energiamääräykset lievenivät suunnitellusta – miten kävi sähkölämmityksen, jossa asuntoministeri Jan Vapaavuori kommentoi uusia määräyksiä.

Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille.

Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämistavan muutoksen myötä määräystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Muutos kannustaa kaukolämmön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön

E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä.

Muutos lisää merkittävästi suunnittelun vapautta. Kokonaisenergia-tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset.

”Uudistus vie rakennusten energiatehokkuussuunnittelun uudelle tasolle ja samalla kannustaa koko rakennusalaa kehittymään. Uudet määräykset luovat täten myös edellytykset rakentamisen laadun paranemiselle”, Vapaavuori summaa.

Noin 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen

Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Investointikustannusvaikutukset ovat pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin. Rakennuskohtaisesti voidaan saavuttaa jopa säästöjä.

Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa joka tapauksessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa.

Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta.

Kaikki suomalaiset eivät ole lapsiperheitä, jotka haluavat vähintään 150 neliötä. Puolet helsinkiläisistä ovat yksineläjiä, joten myös puolen asunnoista täytyy olla pieniä asuntoja!

Edellinen on lainaus Taloussanomista. Vaikka ko. uutisessa tarkoitetaan uskoakseni pääasiassa kerrostalorakentamista, niin mielestäni sama suuruudenhulluus on pesiytynyt viime vuosina myös omakotitalorakentamiseen. Rakennetaan isoa ja ökyä. Meilläkin neliöt on kasvanut koko ajan ja välillä miettii, että mihin niitä kaikkia neliöitä oikein tarvitaan – siis muuhunkin kuin romun säilyttämiseen?