Meillä tehtiin nyt tammikuussa 2016 melkein yhden kuukauden sähkönkulutuksen ennätys. Tammikuussa 2016 meidän tilalla kulutettiin sähköä 3 584 kWh. Sähkökulutusken huippu ollut meidän lyhyen mittaushistorian aikana (since 09/2005) tammikuussa 2010 (keskilämpötila −10,7°C), jolloin kulutuslukemat oli vain aavistuksen isompi – tarkalleen 3619,2 kWh.

Kylmä sää vaikutti kulutukseen, sillä kuukauden keskilämpötila oli ilmatieteenlaitoksen mukaan tammikuussa alueella -9,1°C.

Lue lisää meidän sähkönkulutuksesta.

Tapaninpäivänä 2011 myrsky teki Seija -myrskyäkin enemmän tuhoja – puiden lisäksi tuhosi meidän marjasadon sulattaen molemmat pakastimet. Nyt olosuhteet ovat aika samanmoisia mitä vuonna 2011. Maa on sula ja pakkasesta ei tietoakaan. Puut ovat siis kovilla ja riski pakkaskelejä suurempi. Puita kaatuu varmasti ja täytyy vain toivoa, että sähköyhtiöiden vikapäivyst on hereillä ja isoilta sähkökatkoilta vältytään…

Mutta jotain hyvääkin

Kesäkuu oli hevosille ja luonnolle mieluisa. Helteet pysyivät poissa, laitumilla riitti syötävää ja oli kosteaa. Meidän vedenkulutus oli kesäkuuksi poikkeuksellisen alhainen. Ei tainut vesi maistua laitumella helteiden puuttuessa. Eikä toisaalta tarvinnut puutarhassa pahemmin harrastaa kastelua.

Meillä ei ole kulunut laidunkausina ikinä yhtä vähän vettä kuin tänä vuonna kesäkuussa. Esimerkiksi vuosi sitten helteessä ja lämpimässä kesäkuussa vettä kului kymmenen kuutiota enemmän kuin nyt.

Vedenkulutus kesäkuussa (kuutiota)
2014 15,4
2013 25,5
2012 16,8
2011 19,1
2010 16,5

Eikä sähkönkulutuskaan kova ollut vaikka meillä on poikkeuksellisesti viileästä kelistä johtuen lämmitys päällä koko kuukauden. Yleensä lämmitystä ei kesä- elokuussa  pahemmin ole tarvinnut. Lämmitettiinpä jopa takkaa kertaalleen kesäkuussa.

Toistaalta sähköä ei ole kulunut myöskään talon viilennykseen helteiden huutaessa poissaolollaan.

Sähkönkulutus kesäkuussa (kWh)
2014 670,0
2013 680,0
2012 757,8
2011 832,8
2010 928,0
2009 891,0
2008 682,8
2007 761,0
2006 642,5

Lue lisää meidän sähkönkulutuksesta tai vedenkulutuksesta.

Meillä on tietoliikennepuolella UPSia käytössä ja lokia sen mukaan. Siitäpä sitä helppo on lukea “tauon” pituudesta.

Dec 14 09:08:16 EET 2013 redhat startup succeeded
Dec 13 01:58:02 EET 2013 Running on UPS batteries.
Dec 13 01:57:56 EET 2013 Power failure.

Lauantai aamuna (about 0800) tilanne näytti aika epätoivoiselta (punaiselta). Nappasin Fortumin vikatilanne -sivulta Turun lähialueen tilanteen. Runkoverkkovikoja oli aika kamalasti…

Yle uutisoi jo eilen, että Seija myrsky on ohi.

Kylmä sää näkyi myös meidän sähkönkulutuksessa – maaliskuun kulutuslukema oli 3011,9 kWh. Tänä talvena ei noin isoon lukuun päästy edes tammi- tai helmikuussa. Kulutus oli maaliskuussa kovempaa etenkin yöllä verrattuna tammi- ja helmikuuhun. Toki kasvaneeseen kulutukseen vaikutti tietysti myös hieman talliin tammikuussa asennettu toinen vesivaraaja. Toinen kulutukseen ehkä vaikuttanut seikka on maaliskuussa asuinkäyttöön otettu yksi lisähuone (sitä ennen toiminut lähinnä varastona).

Lukema on myös meidän kirjaushistorian korkein maaliskuulta – seuranta aloitettu vuonna 2005. Toiseksi kovinta kulutus ollut maaliskuussa vuonna 2010, jolloin sähkönkulutus oli 2869 kWh.

Lisää meidän sähkönkulutuksesta voi lukea sähkönkulutus + vedenkulutus -sivulta.

Kuvassa punaisella ilmatieteenlaitoksen alueelle ilmoittamat kuukausittaiset keskilämpötilat (kertoimena 100, jotta saadaan nätisti samaan kuvaan). Sinisellä tilan sähkönkulutus kuukausitasolla (kWh). Kuvaajat ovat liki peilikuvia, joten ei ole epäilystäkään, etteikö lämpötila olisi se määräävin tekijä sähkönkulutuksessa.

Lue myös meidän vuoden 2011 sähkönkulutuksesta.

Henkilövahingoilta vältyttiin, joten hyvä niin. Metsässä kuvasin vähän tulevaa urakkaa – puita on nurin ja paljon. Vielä ei ole selvää korvaako vakuutus ja kuka raivauksen tekee, mutta eiköhän se tuosta selvinne. Ei ole ainakaan epäselvää, etteikö kylpyhuljussa riittäisi tulevana kesänä lämpöä.

Totean nyt kuitenkin – aikani pohdittuani ja ilmatieteenlaitoksen tilastoja katsottuani – että syyllinen lienee ulkolämpötila. Eikös ollut yllättävä toteamus ja oikea ahaa -elämys!

Ilmalämpöpumppu saavuttaa pääosan energian säästöistään keleillä +5  –  -10 °C. Ja koska tammikuussa ulkolämpötila oli liki koko ajan vähemmän [enemmän pakkasta siis] niin ilmalämpöpumpun hyötysuhde oli minimaalinen (olikohan sitä hyötysuhdetta ollenkaan). Sähkönkulutus suhteessa lämmitystehoon lienee ollut siis lähellä 1:1. Ilmalämpöpumpusta ei siis energiansäästömielessä ollut tammikuussa paljoakaan iloa (onko siitä tutkitusti milloinkaan?).

Alla olevasta kuvasta näkyy kuinka lämpötilanmuutos vaikuttaa sähkönkulutukseen. Itse asiassa lämpötilaa kuvaava käyrä on liki peilikuva sähkönkulutuksesta [klikkaamalla kuvaa isommaksi].

kuvassa sähkönkulutus on kWh ja lämpötilaa kuvaavan käyrän arvot on kerrottu 100, jotta ne saatiin helposti ja kuvaavasti samaan kuvaan. lämpötilat ilmatieteenlaitoksen tilastoista.

Lue lisää parista ilmalämpöpumpun faktasta.
Lue lisää meidän talouden sähkönkulutuksesta.

Edellinen ennätys parani siis liki 14 prosenttia. Edellisestä ennätystammikuusta kulutus kasvoi peräti 24%. Tänä vuonna tammikuun keskilämpötila täällä etelässä oli sellaiset 5-6 pakkasastetta kylmempi kuin vuosi sitten. Mutta ilmeisen kylmää kuitenkin nyt oli aiempiin vuosiin verrattuna.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu 2010 oli varsinkin viime vuosien tammikuihin verrattuna koko maassa sangen talvinen. Lämpötila pysytteli nollan alapuolella lähes kaikkialla Suomessa koko kuukauden ajan. Pääkaupunkiseudulla lunta on kertynyt tavanomaista runsaammin, mutta Itä-Suomessa lumipeite on keskimääräistä ohuempi.

Lue lisää ilmatieteenlaitoksen sivuilta tammikuun 2010 säätiloista. Tai lue lisää meidän talon sähkön- ja vedenkulutuksesta.