Kirjoittelin jo reilu kymmenen vuotta sitten ilma-vesilämpöpumpuista oivana lämmitysvaihtoehtona omakotiasujille. Etenkin öljylämmitysremontin ollessa edessä pohtisin kerran jos toisenkin ilma-vesilämpöpumppua vakavasti otettavana vaihtehtona.

Tavalliset taatelintallaajatkin ovat huomanneet laitteen potentiaalin jos on uskomista Ilta-Sanomien uutista otsikolla “Marko odottaa innolla talven sähkölaskuja”.

Yhä useammat öljyllä lämmittävät omakotitaloasukkaat haluavat vanhasta lämpökattilasta eroon. Vaihtoehtoisista lämmitystavoista ilma-vesilämpöpumppu lisäsi selvästi suosiota tänä vuonna. Maalämmön suosio on sen sijaan hiipunut. Lämpöpumppujen toimittajalta LämpöYkköseltä kysytään maalämpöpumppuja enää himpun verran ilma-vesilämpöjärjestelmiä enemmän.

Mikä ihmeen ilma-vesilämpöpumppu?

Ilma-vesilämpöpumppu (UVLP) ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta. UVLP asennetaan yleensä kohteisiin, joihin ei kannata tai joihin ei tontin rajoituksien vuoksi voi asentaa maalämpöjärjestelmää. UVLP voidaan myös kytkeä hybridikäyttöön esimerkiksi olemassa olevan öljylämmityksen tueksi, jolloin öljykattila lämmittää talon kylmimmillä keleillä ja tukee aina tarvittaessa UVLP:tä.

UVLP on hyvä ratkaisu silloin, kun ei voida tehdä maalämmön vaatimaa vaakaputkistoa tai lämpökaivoa. Investointi on yleensä maalämpöä halvempi, mutta investointiero riippuu monesta asiasta. Investoinnin suuruus vaihtelee yleensä noin 7 000-14 000 euron välillä tyypillisessä pientalossa. Toisaalta UVLP antaa selvästi vähemmän ilmaisenergiaa vuositasolla kuin maalämpö.

Varsinkin haja-asutusalueilla ilma-vesilämpöpumpun kompressori voi aiheuttaa muun muassa oman ja/tai naapuritalojen valojen välkyntää. Suurin osa markkinoilla olevista ilma-vesilämpöpumpuista on niin sanottuja inverter-malleja, joissa laitteen tuottamaa lämmitystehoa säädetään kompressorin kierroslukua ohjaamalla. Kierroslukuohjauksella lämpöpumppu tuottaa oikean määrän lämpöenergiaa rakennukseen. Tasavirtaohjaus parantaa myös hyötysuhdetta, pidentää kompressorin elinikää ja vähentää kompressorin käynnistymisestä johtuvaa hetkellistä sähkövirran kulutushuippua.

Lue myös:

• ilma/vesilämpöpumppu
• ilma-vesi-lämpöpumppu

Olen laskenut kulutusmittarien perusteella, että tätä menoa laite on maksanut itsensä takaisin 50 vuoden kuluttua.

Edellinen tokaisu on ko. kirjoituksesta, jossa kuluttaja valittaa omakotitaloon hankkimansa  vesi-ilmalämpöpumpun tehottomuutta.

Samaisessa kirjoituksessa kerrotaan kuinka kuluttajaviranomaiset ovat saaneet valituksia lämpöpumppujen ulkoyksiköiden jäätymisestä. Meilläkin oli meidän ilmalämpöpumpun ulkoyksikön ja jään kanssa ongelmia ensimmäisenä talvena. Sittemmin ongelmia ei ole ollut.

Sanyon esitettä lukiessa tulee olo, että näissä(kin) vehkeissä tekniikka (=hyötysuhteet yms) on kehittynyt huimasti viimeisen 6kk (vuoden) aikana. Tosin hinnat noissa suhteellisen yksinkeraisissa laitteissa vielä aika korkealla (ts. katteet kohillaan) – taitaa hinta pyöriä moisissa aparaateissa merkistä ja tehosta riippuen 7000 – 12 000 euron välillä. Ihmetellä pitää, että mikä noissa maksaa? Hintahan se on tekijä, joka jarruttaa näiden yleistymistä.