Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

Artikkelissa he kumoavat seitsemän yleistä harhaluuloa rakentamisesta ja rakennusten korjaamisesta. Kuten

1. Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein.
Ei pidä. Monet ennen 1960-lukua rakennetut talot on tehty niin hyvin, ettei niitä tarvitse koskaan peruskorjata, kunhan huoltoa ei laiminlyödä. Pitkäikäisiä, kunnostuskelpoisia rakennuksia voidaan yhä rakentaa.

2. Kaikki vanhat ikkunat pitäisi vaihtaa uusiksi energiaikkunoiksi.
Ei pitäisi. Uudet tehdasvalmisteiset ikkunat ovat usein korjauskelvottomia toisin kuin vanhat. Uusien valmistus, vaihtaminen ja vanhojen jätekäsittely voi kuluttaa enemmän energiaa kuin uudet ikkunat ehtivät säästää, ennen kuin ne on taas vaihdettava.

3. Kaikki rakennukset pitäisi eristää niin hyvin, etteivät ne kuluta juuri lainkaan lämmitysenergiaa.
Ei pitäisi. Suomen ilmastossa paksusti eristettyjen ulkoseinien ulko-osat jäävät niin kylmiksi, että niihin tiivistyy kosteutta, mikä lyhentää rakenteiden ikää ja voi aiheuttaa sisäilmaongelmia. Suomessa rakennukset ovat jo nyt niin hyvin eristettyjä, että lisäeristämisen vaikutus energiansäästöön on vähäinen. Rakenteen toimivuudelle lisäeristys voi sen sijaan olla iso riski.

4. Kaikkiin vanhoihin rakennuksiin pitäisi asentaa koneellinen ilmanvaihto.
Ei pitäisi, sillä vanha talo on vielä vaikeampi saada ilmatiiviiksi kuin uusi rakennus, ja koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine voi imeä haitallisia aineita rakenteista sisälle. Koneellisten ilmanvaihtolaitteiden ikä on lyhyt.

5. Puun poltossa syntyvät pienhiukkaset ovat ihmiselle yhtä haitallisia kuin liikenteen synnyttämät pienhiukkaset.
Eivät ole. Puun poltossa syntyneet hiukkaset imevät itseensä vettä kulkiessaan ihmisen hengitysteissä, jolloin niiden koko kasvaa ja haitallisuus vähenee. Liikenteestä syntyvät pienhiukkaset ovat alun alkaenkin kooltaan pienempiä ja lisäksi vettä hylkiviä, joten ne päätyvät syvemmälle keuhkoihin. Asiaa on tutkittu muun muassa Lundin yliopistossa.

6. Rakentamisessa kannattaa suosia homesuojattuja materiaaleja.
Ei kannata. Herkästi homehtuviin luonnonmateriaaleihin, kuten puuhun, tulee harvoin sellaisia homeita, jotka ovat ihmiselle myrkyllisiä. Jos taas homemyrkyillä käsitelty materiaali pääsee homehtumaan, siihen tulee todennäköisesti ihmiselle haitallisia homeita, koska tavalliset, vaarattomat homeet eivät siinä pärjää.

7. Tilojen desinfiointi ehkäisee homevaurioita.
Päinvastoin; desinfiointi altistaa homevaurioille, sillä kun suurin osa mikrobeista on siivottu pois, jäljelle jää vain superhomeita ja kaikkein haitallisimpia bakteereita, joilla on paljon elintilaa. Muovimaalit estävät rakenteita kuivumasta ja hidastavat kosteusvaurioiden huomaamista, koska maali näyttää virheettömältä, vaikka rakenne sen takana olisi aivan märkä.

Lue lisää Hesarista.

Suomen rakennuskanta on noin 1,45 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on 85 prosenttia ja muita rakennuksia 15 prosenttia. Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on vuonna 2012 julkaistun eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisun mukaan pien- ja rivitaloissa 7–10 prosenttia, kerrostaloissa 6–9 prosenttia, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 prosenttia, hoitolaitoksissa 20–26 prosenttia ja toimistoissa 2,5–5 prosenttia kerrosalasta.

Julkaisun mukaan merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu pien- ja rivitaloissa 221 000–443 000 ja kerrostaloissa 103 000–154 000 ihmistä. Homevaurioisissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkeä.

Ongelma johtuu siitä, että meillä on paljon peruskorjausiän ylittäneitä rakennuksia, joihin ei ole tehty ennakoivia korjauksia. Vesikatto pitäisi muistaa uusia jo ennen kun se vuotaa. Ihmiset odottavat, että talot kestävät iäisyyteen, vaikkei niitä ole alun perinkään suunniteltu kestämään loputtomiin.

Esimerkiksi rännikouruja ei käydä puhdistamassa, ja kun ne ovat tukossa, vesi etsii kyllä uuden väylän. Kun vaikkapa itse olin lapsi, meillä oli koulussa talonmies, joka huolehti koulusta ja tiesi, mitä missäkin on tehty, mutta nykyaikana huollot tehdään erillistilaustöinä ja huoltofirman ihmiset vaihtuvat.

Lue lisää MTV3 lifestyle.

Eilen saatiin valmiiksi ensimmäinen seinä (kuvassa) ja tänään jatkettiin toisella seinällä. Ei saisi valittaa, mutta aurinko on polttava etenkin päätyyn, johon se paistaa liki koko päivän…

Homeongelmat liitetään usein vanhempiin rakennuksiin, mutta alan asiantuntijan mukaan ongelmia on vain muutaman vuoden ikäisissäkin taloissa.

Päänsärky, jatkuva nuha ja tukkoinen olo, silmien kutina ja toistuvat hengitystieinfektiot ovat tyypillisiä oireita, jotka syntyvät sisäilmaongelmista. Oireet ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki reagoi mahdollisiin homeongelmiin samalla tavoin.

Sairastuneiden kuvailuja oireistaan ei aina oteta edes vakavasti. Homeongelmat ovat kuitenkin valtava ongelma Suomen rakennuskannassa, niin asuintaloissa kuin julkisissa rakennuksissa. Hengitysliiton mukaan jopa 600 000-800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla ja muissa rakennuksissa.

Lue lisää Iltalehdestä: Homeongelmia uusissakin taloissa

Iltalehti kirjoittaa tänään, että kouluissa ja päiväkodeissa kosteusvaurioiden pilaamasta sisäilmasta kärsii 170 000 – 260 000 lasta. Kodeissa terveyttä vaarantavalle sisäilmalle altistuu vielä useampi eli 300 000 – 500 000 suomalaista.

Erityisen huolestuttavaa asia on koulujen ja päiväkotien sisäilman osalta. Lasten riski sairastua astmaan on liki kolmin- tai jopa nelinkertainen riippuen kosteusvaurion vaikeudesta. Lapsilla myös astman pahenemisriski on suurempi kuin aikuisilla. Kosteusvauriot lisäävät selvästi myös keuhkoputkentulehduksen ja hengitysinfektioiden riskiä.

Vastuuta rakentajille ja suunnittelijoille

Professori Kari Reijula kaipaa suurta remonttia alan lainsäädäntöön. Hän ihmettelee sitä, että nykyisin rakennusten suunnittelijat ja rakentajat pääsevät usein livahtamaan vastuusta kuin koirat veräjästä, kun rakennusvirheet paljastuvat.

“Vastuu on sälytetty lähes kokonaan rakennuttajalle, jonka pitäisi hallita erittäin hyvin rakennustekniikkaa, jotta lopputulos onnistuisi“, katsoo Reijula. Hänen mielestään lain pitäisi ohjata vastuuta automaattisesti myös suunnittelijalle ja rakentajalle.

Kiinnostaako aihe, lue lisää hometalkoot.fi -sivustolta, joka tarjoaa kattavasti ja käytännöläheisesti tietoa talojen huoltamisesta ja riskirakentamisesta. Hometalkoot.fi on osa viisivuotista valtakunnallista Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmaa.

Lue myös Iltalehden kirjoitus Kosteus- ja homevauriot vakava uhka – erityisesti lasten terveydelle, josta yllä muutama lainaus. Niin ja remonttireiskan kirjoitukset asiasanalla home.

Hometalkoot on etenkin taas näin märän ja kostean syksyn aikana aiheellinen aihe puhua. Ensimmäisissä klipeissä käsitellään myös julkisuudessakin ollutta Kataisen -hometaloa, josta kirjoittelin jo vuosi sitten.

Lue lisää Harjakaisen & Piisisen talkoot -sivulta. Suosittelen.

Toivottavasti Janne Katajan julkisuus ja homekodista avoimesti kertominen tuovat ongelman suomalaisten tietoisuuteen – hometalo-ongelmaa kun ei toivo kenellekään. Rakentamiseen, remontoimiseen ja kuntotarkastuksiin pitäisi panostaa enemmän – tai oikeammin niiden valvontaan pitäisi satsata. Oikeasti.

Janne Katajan kaltaisessa homekoti -kiistassa kun ei  ole ikinä voittajia, päätti käräjäoikeus sitten mitä tahansa. Kaikki häviävät.

Home ei ole ainoa kodin sisäilman ja terveyden pilaajia. Itse asiassa moni homeremontti voi olla turha, koska huomattavasti useammin syy selittämättömiin oireisiin löytyy lattiasta ja 2-etyyliheksanolista. Tämä hajuton ja vielä vähän tunnettu yhdiste kerääntyy elimistöön ja aiheuttaa homeoireiden tapaisia ylähengitystieoireita.

Näin raflaavasti kirjoitti taannoin taloussanomat.

Tutkimusyritys Ositumin laboratorion toimialajohtaja Merja Mikkosen mukaan 2-etyyliheksanoli on itse asiassa huomattavasti hometta yleisempi sisäilmaongelmien aiheuttaja.

Julkisissa rakennuksissa peräti kolmessa tapauksessa neljästä syy ongelmiin löytyy homeen sijaan 2-etyyliheksanolista.

Nykyiset raja-arvot liian korkeita!

VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija ja työterveyshuollon tekninen asiantuntija Raimo Lajunen hämmästelee jutussa esiintyneiden asiantuntijoiden lausuntoja. Lausuntojen mukaan 2-etyyliheksanolin määrä sisäilmassa on normaali, kun se on alle 10 µg/m. Toimenpiteisiin kehotetaan vasta siinä vaiheessa, kun pitoisuus on 10–15 µg/m3.

Tutkimustemme perusteella sellaisessa tilassa, jonka huoneilmassa on näin korkea 2-etyyliheksanolipitoisuus, on jo vakavia ongelmapaikkoja.

Olen Ositumin laboratorion toimialajohtajan Merja Mikkosen kanssa samaa mieltä siitä, että ongelma on merkittävästi suurempi kuin on edes osattu ajatella.

Lue lisää taloussanomista otsikolla Kohu paisuu: Salliiko Suomi myrkkyasunnot?.

Omakotitaloista homeessa jopa 250 000

Tähän lopputulokseen on päädytty valtakunnallisten Kosteus- ja hometalkoiden arviossa. Eri arvioiden mukaan Suomen yli miljoonasta omakotitalosta joka neljännessä on kosteus- ja homevauriosta johtuva välitön pienempi tai isompi korjaustarve.

Lähde: Kauppalehti.

Click here to view the embedded video.