Hevosten määrä ja merkitys Suomessa väheni merkittävästä sodan jälkeen ja yhteiskunnan teollistuessa. Vielä 60-luvullakin Suomessa oli neljännesmiljoona hevosta, tuolloin pääosin työkäytössä. 80-luvulla saavutettiin hevosmäärässä pohjat (reilusti alle 50 tuhatta hevosta). 2000 -luvulla hevosten määrä on kansan vaurastuessa lähtenyt kasvuun ja suurin osa hevosista on harrastuskäytössä.

hevosmäärän kehitys Suomessa

Joka neljäs hevonen Suomessa on suomehevonen (19 400 hevosta). Saman verran Suomessa on nykyään lämminverisiä ratsuhevosia. Lämminveriravureita on eniten – reilut 25 tuhatta. Ponejakin on Suomessa edelleen yli kymmenen tuhatta.

hevoskannan jakauma Suomessa

- Omalla urallani erikoisin tapaus oli hevonen, joka oli kasvanut varsasta asti vaasalaisessa kerrostalossa, kertoo lakiasiantuntija Marina Furujhelm Isännöintiliitosta Aamulehdelle.

Furujhelm kertoo, että hevonen oli opetettu pienestä pitäen kävelemään kerrostalon rappuja pitkin ja sitä oli ulkoilutettu ahkeraksi.

Ongelmat kuitenkin alkoivat varsan kasvaessa. Se ei enää suostunut eikä mahtunut kulkemaan rapussa, jolloin ainoaksi ulkoilumahdollisuudeksi jäi parveke. Asiasta oltiin yhteydessä eläinsuojeluviranomaisiin, sillä olot eivät soveltuneet suurelle eläimelle. Furujhelm puolestaan vastasi kysymykseen kuka vahingot korvaa, kun hevonen ei enää mahtunut liikkumaan ilman rakenteiden rikkoutumista.

lähde IL

Artikkelissa kirjoitettiin paljon asiaa ja pysyttiin faktoissa, mutta kenties osin jossain kohdin vähän jopa liioiteltiin. Yhdellä lauseella kiteytettynä juttu menisi näin: Harmaa talous vääristää hevosalan yritystoiminnan ja oikealla yritystoiminnalla hevostallipaikan hinta olisi tuhannen euron luokkaa.

Olen pitkälti artikkelin kanssa samaa mieltä kun olen seuraillut alaa vierestä. Toki en ihan jokaista ajatusta allekirjoita, mutta totuus on lähellä tekstiä. Alalla ei voi olla puhtaasti talliyrittäjänä.

No, otetaanpa lehdestä muutama suora lainaus:

Kun kissahotelli veloittaa hoitovuorokaudesta 40 euroa, pidetään hevosia maneesitalleilla 20 eurolla (huom. 20 euroa/vrk tarkoittaa siis 600 euron kuukausihintaa).

Helsingissä vuokralla asuva saa toimeentulotukea 1070 euroa kuukaudessa. Jos tallityöntekijälle maksetaan 10 euron tuntipalkkaa, hän saa suunnille saman kuin toinen tekemättä mitään.

600 euron kuukausihoitomaksu on palkansaajalle iso kuluerä. Maneesitallin pitäjälle se tarkoittaa silti hyväntekeväisyyteen verrattavaa toimintaa. Mitä muuta palvelua saamme vuorokauden ajan 20 eurolla? Kissahoitolakin veloittaa 40 euroa ja kissoja mahtuisi yhteen karsinaan neljä. Kissoja hoitamalla voisi saada yhdestä hevoskarsinasta 1200-5000 euroa kuukaudessa.

Tallityöntekijän palkka kuukaudessa sivukuluineen 1900 euroa kuukaudessa. Siihen kun lisätään muut menot niin pitäisi hinta olla noin 3000 euroa. Se tietää 10 hevosen tallissa 300 euroa hevospaikkaa kohden. 20 hevosenkin tallissa vielä 150 euroa hevospaikkaa kohden. Jos tilan ja rakennuksen hankkimiseen on otettu laina (esim 500 000 eur) niin pelkkiin lainan korkoihin menee 1250 euroa kuukaudessa eli n. 70-130 euroa hevospaikkaa kohden. Eipä siitä enää jää kuivikkeiden, rehujen, sähkön ja verojen jälkeen jää oikein mitään mistä maksaa muut kulut.

Syy karsinavuokrien liian alhaiseen tasoon on niin kutsutussa harmaassa taloudessa. Se vääristää kilpailua.

On maneesitalleja, joissa hevospaikka maksaa 500 euroa tai alle. Jos kyseessä on liiketoiminnasta, on todettava: sillä hinnalla ei kateta kaikkia hevostalleille kuuluvia lakisääteisiä maksuja ja veroja. Laskelmien mukaan liiketaloudellisesti huomioiden karsinavuokran tulisi maneesitallilla olla tuhannen euron paikkeilla.

Harmaa talous aiheuttaa haittaa jokaiselle hevosalalla toimivalle.