Mittasin meidän hevostallin sähkönkulutuslukemia Wattson -laitteella. Pääasiassa ihan mielenkiinnosta mutta myös ajatuksella, että talvella paikkapaikoin meidän sähkönkulutus saattaa olla liki maksimissa (liki kaikki “sähkösarjat” ovat 10A sulakkeen takana).

Kulutuslukemilla pystymme arvioimaan aika tarkkaan mahdolliset piikit ja riskitekijät. Vanhan tallin sähkövedoista kun ei ikinä tiedä ja suurilla kulutuskuormilla kaapelit saattavat joutua turhan koville ja kuumeta aiheuttaen tulipalo tms. vaaran.

Kulutuslukemia hevostallissa [ olosuhteet ulkona n. 20 plusastetta ]:

• ~0 W : Hevosaitausten sähköpaimen. Joko kulutus on todella pientä tai sitten wattson (hall-ilmiö?) ei osaa laskea/huomioida kulutusta koska eihän tuossa aitauksessa virtaa kulje – ainoastaan iso lukema jännitettä.
• ~ 271 W ja kulutus alaspäin : Tallin päätyvalo (suurpainelamppu) syttyessä ja lämmetessä.
• ~ 185 W : tallin päätyvalo (suurpainelamppu) käytössä/päällä. Vuosikulutus 162 eur.
• ~ 881 W ja kulutus alaspäin: Ratsastuskentän valaistus (2x250W monimetallivalaisin) syttyessä ja lämmetessä.
• ~ 565 W : Ratsastuskentän valaistus (2x250W monimetallivalaisin) käytössä/päällä. Vuosikulutus 495 eur.
• ~ 420 W : hevostallin käytävän valaistus (loisteputkia Xkpl). Vuosikulutus 368 eur.
• ~ 48 W : osa tallin pihavaloista päällä (3 x 11W energiansäästölamppu). Vuosikulutus 42 eur.

Rivin lopussa vuosikulutus euroina, jos oletetaan että kulutus läpi vuoden mittaushetken lukemissa. Laskelmassa käytetty sähkön hintana ja siirtomaksuna yht. 0,1 euroa.

Lue myös kodin sähkönkulutustietoja

Tältä se näytti alussa [kuva oikealla] ilman sensorianturien asennusta. Tovin ihmeteltyäni ja pohdittuani rohkaistuin ja ryhdyin hommiin. Jokaisen anturikytkennän jälkeen Wattson näytti enemmän ja enemmän watteja. Lopulta kaikki kolme kytkettyäni aloin uskoa laitteen toimivuuteen.

Alla näkyy illan [kuvaushetkellinen] kulutus: 3234 wattia. Seuraavat pari päivää taitaakin mennä ihmetellessä talouden vaihtuvia kulutuslukemia.

Tämän illan tutustuin laitteeseen syvällisemmin. Ja koska kyselijöitä – jos ei täällä niin kaduilla – vastaan tulee niin yritän kertoa laitteesta hieman.

Mitä tämä Wattson nyt sitten näyttää?

Wattsonin näyttöyksikön pinnassa näkyy punaisilla numeroilla reaaliaikainen tieto sähkön määrästä – siis sen sähkön määrästä, joka kulkee kaapelissa sähkömittarilta sähkökaappiin. Näyttölaitteen reunassa on yksi nappi, josta näytön voi kytkeä päälle/pois tai vaihtaa kulutuksen esitysmuotoa. Reaaliaikaisen watti-näytön lisäksi voi valita euro näytön, jossa näkyy laskennallinen vuosikustannus senhetkisellä sähkönkulutuksella. Lisäksi aparaatissa on usb-pistoke, jolla laitteen voi liittää tietokoneeseen ja purkaa kertynyt sähkönkulutusdata Holmes -ohjelmaan tarkempaan analyysiin. Näyttöpäätteen alla on ledejä, jotka hohkaavat sähkönkulutuksen mukaan: Punaisena sykkivä hehku kertoo talouden normaalia korkeammasta kulutuksesta (Wattson oppii talon sähkönkulutuksesta keräämästään datasta). Kylmänviileä sininen hehku taas kertoo alhaisesta sähkönkulutuksesta.

Lyhyesti siis: Wattson näyttää kaiken talossa kulutetun sähkön. Kaiken.

Miten tämä Wattson sitten oikein toimii?

Laitteen mukana tulevat sensorianturit kytketään sähkömittarin ja sulakekaapin välissä kulkevaan johtoon (tai johtoihin). Tässä välissä kulkee kaikki sähkö mitä taloon tulee ja mitä talossa käytetään. Anturit siis “näkevät” koko talon sähkönkulutuksen.

Anturit [kuvassa vasemmalla] ovat “klipsuja”, jotka napsautetaan päävirtajohdon/-johtojen ympärille. Anturit eivät riko johtoja eikä vaadi mitään fyysistä kytkentää, joten niissä ei kulje virtaa. Sähkökaapeli(-kaapelit) kulkevat klipsujen läpi.

Kysymykseen “miten tämä on mahdollista” löytyy vastaus Hall -ilmiöstä, jonka avulla sähkönkulutus lasketaan.

Anturit ovat kytketty lähetinyksikköön, joka lähettää datan langattomasti Wattson näyttöpäätteeseen. Näyttöpääte näyttää ja kerää datan omaan muistiinsa. Muistiin mahtuu neljän viikon (28pv) kulutustiedot. Data voidaan siirtää usb-kaapelilla tietokoneeseen ihmeteltäväksi ja arkistoitavaksi.

Miten sen asennuksen kanssa sitten?

Sähkön kanssa ei pidä ikinä leikkiä ja onkin syytä harkita kahdesti jättääkö laitteen sensorianturien asennuksen alan ammattilaiselle. Muoviset sensoriklipsut ei sinällään vaadi ihmeitä paikalleen laitettavaksi, mutta monesti (lähes aina) sähköjohdot, johon ne tulisi asentaa on hyvin suojattu eikä niihin pääse helposti käsiksi. Ja yleensä sähkökaappi on erittäin ahdas, jolloin kytkentä vaikeutuu entisestään.

Meillä piti avata sähkökeskuksen etupaneli ja kurkata sisään, jotta kytkentä onnistui. En tiedä kieltääkö kukaan mattimeikäläistä avaamasta sähkökaappia, mutta suosittelen sähkökaappiin tehtävät asennukset jätettäväksi sähköasentajalle – etenkin jos kaapissa näyttää ahtaalta ja johtoja pitää siirtää/koskea.

Anturien asennuksen jälkeen Wattson onkin melkein valmis esittämään kulutuslukemia. Näyttöpääte vain kiinni verkkovirtaan (myöhemmässä vaiheessa langaton näyttöpääte toimii myös akulla, jahka se on lahdattu) ja laite päälle nappulaa painamalla.

Mitäs muuta?

Lähetinyksikkö ei käytä sähköä vaan syö neljä AA-paristoa. Vaihtoväli kuulemma kerran-kaksi vuodessa. Näyttöyksikkö kertoo automaattisesti tekstihälytyksellä kun lähetinyksikkö kaipaa paristovaihtoa. Lähetinyksikössä on valittavissa kolme eri lähetysasetusta: Harvemmin kulutustietoja lähettäessä paristot kestävät pidempään. Toki tällöin näyttöpäätteessä näkyvä kulutustieto päivittyy harvemmin.

Näyttöyksikkö toimii akulla, laturin ollessa kiinni laitteen sanotaan kuluttavan 1-5 wattia riippuen asetetusta näyttötilasta. Watin kulutus on ns. night mode:ssa, jolloin laite käytännössä vain vastaanottaa kulutustietoja ja tallettaa ne muistiin. Näyttöyksikön akku on ehdoton kun haluaa kuljeskella ympäri taloa/pihaa ja ihmetellä eri laitteiden vaikutusta kokonaiskulutukseen. Langattoman signaalin sanotaan kantavan sisätiloissa (joissa seiniä) 30 metriä ja ulkona avoimessa maastossa 100 metriä.

Lelu vai hyötylaite?

Sadanviidenkymmenen euron leluksi Wattson on aika kallis. Laitteesta voi saada kuitenkin paljon hyötyä irti ja se voi maksaa pitkällä aikavälillä hyvinkin itsensä takaisin omien muuttuneiden kulutustottumusten myötä.

Mitä kuluttaa pihavalaistus? Entä keittiön halogeenit? Erilaisten sähkölaitteiden kulutuksen seuraaminen on mahdollista reaaliajassa. Langattomalla näyttöyksiköllä voit seikkailla kotona ja kokeilla paljonko mikäkin sähkölaite päälle kytkettynä nostaa taloutesi kulutusta. Tavallisella kulutusmittarilla et voi mitata kaikkea, mutta Wattsonilla pääsee mittaamaan myös sellaisia sähkösyöppöjä kuten lattialämmitys, hella tai kiuas.

Huomenna voisi esimerkiksi kokeilla paljonko talossa kuluu sähköä kun mielestäni olen kytkenyt kaikki valot, laitteet yms. pois päältä…

Meille yksi konkreettinen mitattava kohde on hevostalli, jossa kaikki sähkövedot ovat 1,5mm2 kaapelilla eli sulakekokoa 10A. Odotankin mielenkiinnolla tuloksia siitä paljonko samaan sarjaan kytketyt tehokkaat kenttävalot/pihavalot kuluttavat yhdessä. Käytännön hyötynä näemme kuinka lähellä “verkon” sietokyvyn ylärajaa olemme tällöin ja onko siis syytä huoleen.

Pitkällä aikavälillä Wattsonin tilastoista voit tutkailla esim. miten työssä ollessa ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä. Entä paljonko sähkökulutus nousee keskimäärin iltasin kun hevostallin kenttävalot ovat päällä – vai onko ne yleensä joka ilta päällä?

Kirjoittelen lisää Holmes -ohjelmistosta ja tilastoista kunhan olemme vähän keränneet tilastodataa.