EU-parlamentti äänestI rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä alkuviikosta.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus pyrkii leikkaamaan EU:n rakennussektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.

Ehkä oleellisin osa päätöksessä on tiivistetty tähän:

Julkisen sektorin käyttämien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä jo neljän vuoden kuluttua eli vuodesta 2028 alkaen. Kaikkien uusien rakennusten on oltava nollapäästöisiä vuodesta 2030 alkaen.

Lue lisää IS.

EU:n tuorein direktiiviluonnos asettaa aiempia tiukemmat ehdot talojen energiatehokkuudelle. Omakotitaloissa remontin hinta voi olla tuhansista euroista jopa 30 000 euroon.

Kerros-, rivi- ja omakotitaloissa voi olla edessä kalliit remontit, jos EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) toteutuu uusimman ehdotuksen mukaisesti, väittävät muun muassa Kiinteistöliitto, Omakotiliitto sekä kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavat Rakli. Järjestöjen mukaan remontit koskisivat yli kahta miljoonaa suomalaista.

Lue lisää IS:

• Jopa 30 000 euron pakkoremontti uhkaa yli miljoonaa asuntoa Suomessa – tällaisia muutoksia olisi tehtävä
• Kiinteistöliitto: Pakkoremontti uhkaa yli puolta miljoonaa omakotitaloa ja miljoonaa muuta asuntoa Suomessa

Voi sanoa, että eduskunta asettui tässä omakotitalojen energiatodistusasiassa aloitteen kannalle. Se katsoi, että lainsäädäntöä pitää muuttaa, Heinäluoma sanoo.

Se on perustunut EU-lainsäädäntöön. Eduskunnan kanta oli, että pitäisi vaikuttaa Euroopan unioniin niin, että vanhojen omakotitalojen osalta energiatodistuksesta luovutaan.

Heinäluoma kertoo kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen (sd.) tehneen asiasta aloitteen EU:n komissiolle.

Nyt itse asiassa odotetaan vastauksia komissiolta, eli se (kansalaisaloite) on mennyt eteenpäin.

Lue lisää Ylen sivuilta.

Kotitalouksien asumiskustannukset voivat nousta kaiken kaikkiaan 300–750 euroa vuodessa ja liikkumiskustannukset 140–280 euroa.

lue lisää Ylen sivuilta.

Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille.

Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämistavan muutoksen myötä määräystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Muutos kannustaa kaukolämmön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön

E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä.

Muutos lisää merkittävästi suunnittelun vapautta. Kokonaisenergia-tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset.

”Uudistus vie rakennusten energiatehokkuussuunnittelun uudelle tasolle ja samalla kannustaa koko rakennusalaa kehittymään. Uudet määräykset luovat täten myös edellytykset rakentamisen laadun paranemiselle”, Vapaavuori summaa.

Noin 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen

Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Investointikustannusvaikutukset ovat pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin. Rakennuskohtaisesti voidaan saavuttaa jopa säästöjä.

Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa joka tapauksessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa.

Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta.

Vaikka hehkulamput kieltävä direktiivi tulee niin vielä ei kuitenkaan ole tarvetta hamstrata varastoja täyteen hehkulamppuja. Syksyllä [1.9.2009 jälkeen] syyskuusta 2009 eteenpäin himmeäkupuisten hehkulamppujen myynti on kiellettyä. Kirkaskupuiset hehkulamput poistuvat hitaammin – asteittain vuoteen 2012 mennessä.

60 wattisten perushehkulamppujen valmistus loppunee näillä näkymin syyskuussa 2011. Vuotta myöhemmin 2012 vuorossa on pienempitehoiset lamput. Syyskuun 2012 jälkeen kaikki yli 7 wattiset hehkulamput ovat kiellettyjä.

Kuluttajan on kuitenkin hyvä tiedostaa seuraava: Uusi direktiivi koskee ainoastaan myyntiä, joten kuluttajat voivat edelleen käyttää hehkulamppujaan kotona ilman pelkoa lain rikkomisesta. Eli toimivia hehkulamppuja ei tarvise vaihtaa.

Eikä direktiivi muutenkaan vielä ole kiveen hakattu kaikkine yksityiskohtineen. Kotitalouksien valaisimille tulevat uudet vaatimukset valmistunevat vasta ensi vuoden lopulla. Muun muassa halogeenispottilampuille määritetään uusia tehokkuusvaatimuksia. Vuonna 2013 vaatimuksia todennäköisesti kiristetään. Myös loiste- ja purkauslampuille, joita käytetään muun muassa katu- ja toimistovalaisimina tulee uudet energiatehokkuusvaatimukset jo kuluvan vuoden aikana.

Perinteisten hehkulamppujen korvaaja lienee energiansäästölamppu tai halogeenilamppu, jotka molemmat ovat energiankulutukseltaan hehkulamppua säästeliämpiä. Hehkulampun suoraan korvaavia halogeenilamppuja saanee käyttää aina syksyyn 2016 saakka.